Nyt puhuu yksi parjatun opetussuunnitelman tekijöistä: Saatettu tulkita virheellisesti

Julkaistu:

Mediassa on noussut ilmi tapauksia, joissa oppilaat on jätetty opiskelemaan yksin. Jos näin on tapahtunut, opetussuunnitelmaa on tulkittu virheellisesti ja liian pitkälle, sanoo opetusneuvos Eija Kauppinen.
Koulujen alku on herättänyt keskustelua siitä, miten peruskoulussa sovelletaan uutta opetussuunnitelmaa.

Useat eri mediat ovat uutisoineet lasten, vanhempien ja opettajien tyytymättömyydestä. Huolta ovat aiheuttaneet muun muassa kokemus opetuksen puutteesta ja liian meluisasta oppimisympäristöstä. Toisaalta osa vanhemmista on myös kiittänyt uusia opetusmenetelmiä ja moderneja oppimistiloja.
Ilta-Sanomat kysyi uutta opetussuunnitelmaa laatimassa olleelta opetusneuvos Eija Kauppiselta, mitä mieltä hän on asiasta. Kauppisen mukaan osa kouluista on saattanut tulkita uutta opetussuunnitelmaa liian pitkälle.

– Mediassa on noussut ilmi tapauksia, joissa oppilaat on jätetty opiskelemaan yksin. Jos näin on tapahtunut, suunnitelmaa on tulkittu virheellisesti.

Lain mukaan oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, Kauppinen muistuttaa.

Hän kuitenkin korostaa, että kyse on yksittäistapauksista.

– Suurin osa opettajista on sisäistänyt opetussuunnitelman linjaukset aivan oikein. Luotan erittäin vahvasti siihen, että ammattitaitoiset opettajat tietävät, mitä koulussa pitää tehdä ja mikä on opettajan rooli.

Yle kertoi viime viikolla eräästä Pontuksen koulun oppilaasta, joka vaihtoi koulua oppimisvaikeuksien takia. Oppilas kertoi kokevansa vaikeaksi sen, ettei opettaja ensin opettanut uutta asiaa, vaan asia olisi pitänyt pystyä oppimaan itse.
– Yhtään Pisa-testiä ei ole vielä tehty näiden uusien opetussuunnitelmien pohjalta. Emme siis voi vielä arvioida, miltä tilanne niiden pohjalta näyttää, Kauppinen kertoo.

Vuonna 2016 käyttöön otetun opetussuunnitelman suunnittelu aloitettiin jo useita vuosia ennen sen voimaan tulemista. Tällöin Kauppinen toimi opetussuunnitelmaa laatineen oppimiskäsitystyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella muun muassa opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä opetusmenetelmiä, oppimisympäristöä ja työtapoja.

Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua.

Kauppinen kertoo, että Opetushallituksen opetussuunnitelmaa on ollut työstämässä yli 300 henkilöä.

– Mukana on ollut suuri joukko opettajia, rehtoreita, kuntien opetustoimen henkilöitä, opettajankouluttajia ja tutkijoita.

Opetushallituksen lisäksi myös kouluilla ja kunnilla on paljon päätäntävaltaa opetuksen järjestämisestä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on käytössä kolmiportainen opetussuunnitelmajärjestelmä.

Kolmiportaisen järjestelmän mukaan Opetushallitus määrittää opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta kunnat tekevät omat opetussuunnitelmansa. Kolmas taso on oppitunneilla toteutuva opetussuunnitelma.

– Näen sen järjestelmämme vahvuutena, että kouluilla ja kunnilla on paljon päätäntävaltaa opetuksesta, Kauppinen kertoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että opetuksen resurssit vaihtelevat kunnittain.

– Jos esimerkiksi ryhmäkokoa on resurssien puutteen vuoksi jouduttu hirveästi kasvattamaan jossakin kunnassa, niin on päivänselvää, että oppilaiden kokemus kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta voi jäädä kyseisessä kunnassa hyvin ohueksi.