Suomenlinnalla vahva kytkös Suomen ja Venäjän historiaan – tällaiseen paikkaan Putin ja Niinistö menevät

Julkaistu:

Suomenlinna on rakastettu piknik-kohde ja museoretkipaikka. Se oikein huokuu historiaa sekä Ruotsin- että Venäjän-vallan ajalta kuin myös Suomen itsenäisyyden ajalta.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaavat keskiviikkona Presidentinlinnassa Helsingissä. Virallisen tapaamisen jälkeen presidenttien on määrä jatkaa Suomenlinnaan päivälliselle.

Suomenlinna on paikka­valintana varsin kiinnostava. Rakennettiinhan linnoitus aikanaan Suomen puolustuksen vahvistamiseksi juuri idän tuoman uhan varalle.

Suomenlinnan saarilla alkoi tapahtua 1700-luvulla, kun Ruotsi oli menettänyt suurvalta-asemansa ja merkittävimmät itäiset linnoituksensa 1700-luvun alkupuoliskolla sodissa Venäjää vastaan.

Vuoden 1747 valtiopäivillä päätettiin rakentaa keskuslinnoitus laivastotukikohtineen Helsinkiin. Seuraavana vuonna Helsingin edustalla sijaitsevilla Susiluodoilla alettiin rakentaa linnoitusta, johon rakennettiin myös kuivatelakka, jossa valmistettiin sotalaivoja. Linnoitus oli niin iso, että sen väkimäärä oli 1700-luvulla suurempi kuin varsinaisen Helsingin kaupungin väkiluku.


Suomenlinna sai nimekseen Sveaborg. Suomeksi paikkaa alettiin nimittää Viaporiksi. Suomen sodassa Viapori antautui venäläisille vuonna 1808. Vuonna 1809 Haminan rauhassa Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle ja Suomesta tuli suuriruhtinaskunta, jolla oli laaja autonomia.

Viapori säilytettiin kuitenkin yhä venäläisenä merilinnoituksena. Taistelutoimintaakin nähtiin, kun englantilais-ranskalainen laivasto pommitti sitä Krimin sodan aikana vuonna 1855. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 Viapori pysyi edelleen venäläisen sotaväen tukikohtana. Keväällä 1918 sisällissodan aikana Viaporin hallinto siirtyi suomalaisille. Samoihin aikoihin paikan nimi vaihtui Viaporista Suomenlinnaksi.


Linnoituksen alkutaival osana Suomea ei alkanut kivuttomasti. Sisällissodassa valkoiset perustivat saariryhmään vankileirin, jonka aikana punaisia teloitettiin. Myöhemmin linnoitus oli Puolustusvoimien käytössä. 1960-luvun puolivälissä Puolustusvoimat kuitenkin ilmoitti aikovansa luopua linnoituksesta, ja 1973 linnoitus siirtyi siviilihallintoon.

Lue lisää: Täälläkö Putin syö keskiviikkona päivällistä?

Millainen paikka Suomenlinna tätä nykyä on? Se on noin 800 ihmisen koti, noin 400 ihmisen työpaikka ja suosittu kesäretkikohde, jossa käydään kesäteatterissa, piknikillä, uimarannalla ja ravintoloissa sekä Unescon maailmanperintökohde. Yhteensä lähes 1,1 miljoonaa ihmistä vieraili Helsingin Suomenlinnassa vuonna 2018.

Puolustusvoimien yksiköistä Suomenlinnassa on yhä Merisotakoulu. Kaupunginosaan on sijoitettu myös vankila. Vetonauloja matkailijoille ovat paitsi paikan merellisyys, sen historia ja museot. Viime vuosina saarta ovat kansoittaneet myös Pokemon Go -pelin pelaajat.


Suomenlinnassa on vieraillut arvovieraita ennenkin. Esimerkiksi viime vuoden elokuussa rouva Jenni Haukio vei Ranskan presidentin Emmanuel Macronin puolison Brigitte Macronin Suomenlinnaan, kun presidenttipari oli vierailulla Suomessa.


Rouvat tutustuivat tuolloin linnoitukseen ja ohjelmassa oli myös lounas.

Lue myös: Brigitte Macron ja Jenni Haukio saapuivat näyttävästi Suomenlinnaan – korot saivat kyytiä: ranskatar luotti luksukseen

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt