Poliisi: tyttöihin ja naisiin kohdistuva kunniaväkivalta on ”aika arkea”

Julkaistu:

Vanhempi konstaapeli Sirpa Koskela alkoi itse perehtyä ilmiöön vuosia sitten, kun pöydälle tuli nuoren tytön raju kohtalo. Tapaukseen liittyi väkivaltaa ja pakkoavioliitto.
Rikostapauksia, joiden taustalla on ”kunniaan” liittyvää väkivaltaa ja kontrollointia, tulee poliisin tietoon nykyään viikoittain, kertoo vanhempi konstaapeli Sirpa Koskela Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon yksiköstä.

– Voi sanoa, että se on aika arkea.

Koskelan mukaan muutos on tapahtunut viime vuosien aikana esimerkiksi siitä syystä, että poliisi on alkanut tehdä aiempaa aktiivisemmin yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat uhrien kanssa tekemisissä. Viranomaiset myös tunnistavat entistä paremmin, jos esimerkiksi pahoinpitelyn, jota varten poliisipartio on hälytetty paikalle, taustalla onkin kunniaväkivaltaa, Koskela kertoo.

– Olemme lähteneet vähän tutkivallakin otteella tähän.

Ilta-Sanomat uutisoi alkuvuodesta laajasti Suomessa tapahtuvasta kunniaan liittyvästä väkivallasta ja kontrollista, joka ilmenee joko fyysisenä väkivaltana tai esimerkiksi liikkumisen rajoittamisena tai ihmissuhteiden kontrolloimisena.

Ilmiö kietoutuu vahvasti tyttöjen ja naisten ajateltuun siveellisyyteen, mutta uhriksi voi joutua sukupuolesta riippumatta.

Tänään IS uutisoi ilmiöstä, joka on huomattu monissa kouluissa myös Suomessa: lapsia ja nuoria katoaa toisinaan oudosti kesken kouluvuoden. Osa heistä ei tule koskaan takaisin. Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen sanoo, että pienessä osassa katoamisia ovat kysymyksessä ”kaikkein ikävimmät tapaukset” eli teini-ikäisten tyttöjen pakkoavioliitot ja ympärileikkaukset.
Poliisin tietoon tulee usein tapauksia, joissa väkivaltaa, kuten lyömistä, on ehtinyt jo tapahtua.

Koskela itse alkoi perehtyä ilmiöön vuosia sitten, kun pöydälle tuli tapaus, jossa nuori tyttö joutui rajun kontrolloinnin kohteeksi. Tytön tapauksessa oman perheen tekemä kontrollointi ei jäänyt pelottelun tasolle. Perhe oli lähtöisin alueelta, jossa niin sanottua kunniakulttuuria esiintyy.

– Tapaukseen liittyi pakkoavioliittoa ja väkivaltaa.

On kuitenkin paljon tapauksia, joissa partiota ei hälytetäkään paikalle tai joissa uhri ei kerro tilanteestaan.

– Monesti on uhkailua. Myös tappouhkaukset ovat tyypillisiä, eli ihan henkeen kohdistuvaa. Yksi kontrollin keino on väkivallalla uhkailu, eikä väkivaltaa tarvitse edes käyttää.

Apua ei välttämättä uskalleta hankkia.

– Uhreille sanotaan aika usein, ettei poliisi tee mitään asialle, ja aika usein he uskovat. Ihminen on lähisuhdeväkivallassa usein maahan painettu. Usko muuhun ja parempaan on monesti kärsinyt.

Koskelan mukaan seurauksena voi olla se, ettei uhri esimerkiksi uskalla liikkua enää pois kotoa. Uhri alkaa tehdä sitä, mitä käsketään.