Tältä kohutunlaisessa modernissa koulussa näyttää – Ulvilassa onnistuttiin vaikka vanhemmat olivat kauhuissaan: ”Jos lapset hälisevät, jotain on mennyt pieleen”

Julkaistu:

Uudenlaiset opetusmenetelmät ja modernit oppimistilat ovat kuumentaneet tunteita koulujen alkaessa. Ulvilalaisessa alakoulussa uudistukset on otettu haltuun hyvin.
Ulvilassa Vanhankylän alakoulussa otettiin kolme vuotta sitten käyttöön uudenlaiset opetustilat ja opetusmenetelmät.

Vanhankylän koulun silloinen rehtori, nykyinen Ulvilan kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Kimmo Vepsä kertoo, että aluksi vanhemmat olivat uudistuksesta kauhuissaan. Alkuvaikeuksista on kuitenkin päästy, ja Vepsän mukaan uudenlainen opetustyyli toimii koulussa nyt erinomaisesti.

– Viime keväänä koko ikäluokan vanhemmat tekivät adressin, jossa he toivoivat, että tämä opetusmenetelmä jatkuu, tyytyväinen Vepsä kertoo.

Mutta miten Vanhankylän koulu sen teki?


Kaikki alkoi siitä, kun Vanhankylästä jouduttiin lähtemään väistötiloihin, ja koululaiset päätyivät vanhan sairaanhoitopiirin avokonttoritoimistoon.

– Siellä ei ollut seiniä. Opettajien oli pakko luoda pedagogiikka niihin tiloihin sopivaksi. Sitten he vähitellen huomasivat, että tämähän on aika kiva homma, kun aikuiset ovat samassa tilassa, Vepsä kertoo.

Kun Vanhankylän koulua peruskorjattiin, sitä alettiin tietoisesti samalla rakentaa sellaiseksi, että tiloissa olisi peräkkäin kolme luokkaa, ja seinissä olisi isot aukot.

– Idea on se, että tilat pysyvät auki ja siellä tehdään yhdessä töitä.

Uusi koulu on rakennettu siten, että yhdessä tilassa tekee töitä noin 60 oppilaan ikäluokka. Opetuksesta vastaa kolme opettajaa, jotka yhdessä suunnittelevat, ohjaavat ja arvioivat kokonaisuutta. Lisäksi luokassa työskentelee koulunkäynninohjaaja, ja oppilaat saavat tarvittaessa myös erityisopettajan ja kuraattorin osaamista.


2. luokan luokanopettaja Kati Toikka kertoo, että pienemmille lapsille tunteja pidetään harvoin niin, että esimerkiksi kaikki 57 kakkosluokkalaista olisivat yhdessä tilassa. Yleensä porukka on jaettu joustavasti erilaisiin ryhmiin.

Etenkin 3. luokalta eteenpäin tunnit voivat olla kuitenkin esimerkiksi sellaisia, että yksi opettaja kertoo kaikille 57 oppilaalle uuden asian, ja muut opettajat kiertävät lasten keskuudessa neuvomassa.

– Turhautumista tulee vähemmän, kun kaikki aikuiset ovat koko ajan käytössä eikä lasten tarvitse odottaa, että oma kotiluokanopettaja on vapaana neuvomaan.

– Sitten, jos esimerkiksi joidenkin lasten kanssa asiaa täytyy käydä hieman eri tavalla läpi, heidän kanssaan opettaja voi lähteä hieman pienempään tilaan tekemään.

Toikka on tyytyväinen siihen, että Vanhankylän koulussa on menty rohkeasti uutta kohti. Lapset saavat olla aktiivisia ja osallistuvia, ja heidän mielipiteitään kuunnellaan.

– Ihan selkeästi sekä lapset että opettajat ovat innostuneita. Tuntuu, että työ on muuttunut vielä paljon innostavammaksi kuin mitä se oli ennen. Yhteisopettajuus on ihan huippujuttu. Olemme kaikki sitä mieltä, ettei tästä milloinkaan palattaisi takaisin.

Vanhankylässä ei Toikan ja Vepsän mukaan ole hälinä- tai meluhaittoja. Tilat on suunniteltu akustisesti hyvin, eikä koulussa esimerkiksi käytetä kenkiä, joista kuuluisi ylimääräistä kopinaa.

Lapset opetetaan siihen, että kun opettaja tai joku muu puhuu, muut ovat hiljaa. Sitten kun työskennellään, luokassa voi jutella.

– Silloin kun tehdään töitä, siellä on työn, tekemisen ja ilon ääntä, Vepsä sanoo.

– Muutoin oppilaat ovat itseohjautuvasti aika hiljaa. Jos lapset hälisevät, jotain on mennyt pieleen. Ideaalihan on se, että oppilaat ovat niin motivoituneita, että he kuuntelevat ja tekevät töitä. Silloin he eivät myöskään ala häiriköidä.

Koulussa kuka tahansa saa halutessaan laittaa päähänsä kuulosuojaimet. Niin kuitenkin käy Toikan mukaan todella harvoin.

– Ei meillä ole siellä sellaista meteliä, että tarvittaisiin kuulosuojaimia. Silloin joku hakee ne, jos haluaa, ettei kuulu mitään ääntä.


Inkluusio, jolla käytännössä tarkoitetaan sitä, että kaikenlaiset oppilaat kävisivät ”tavallista” luokkaa, on hoidettu Vanhankylässä melko varovasti.

Opiskeluhuoltoväki pyrkii tarvittaessa käymään lasten kotona ja tukemaan kotia esimerkiksi siinä, jos lapsen pitäisi mennä aikaisemmin nukkumaan, vähentää pelaamista tai saada aamulla kunnon aamupala. Vepsä sanoo, että kun lapsen arkea saadaan parannettua tällaisilla toimenpiteillä, se heijastuu yleensä heti myös koulunkäyntiin.

– Sitten on myös sellaisia oppilaita, jotka eivät pysty olemaan isossa ryhmässä. Sellaisia oppilaita varten on timanttiluokka tai muu pienluokka, jossa tehdään töitä, Vepsä kertoo.


Timanttiluokalta voidaan oppilaan kiinnostuksen ja kykyjen mukaan käydä esimerkiksi valinnaisilla saksan tunneilla tai liikunta- ja käsityötunneilla.

Vepsä ei ymmärrä sitä, jos kaikki oppilaat laitetaan ilman tukea isoihin luokkiin.

– En voi käsittää sitä, että niin voidaan tehdä. Meidän lähtökohtamme on se, että oppilas on siinä paikassa, joka on hänelle paras paikka.

– Ulvilassa on onnistuttu hyvin ja suuri kiitos kuuluu erinomaisille opettajille sekä perheille, joiden kanssa voidaan avoimesti tukea koulutyötä ja lapsen kasvua.