OAJ: Opettajien rooli on merkittävä, mutta saavatko he riittävästi koulutusta?

Julkaistu:

Opettajilla on merkittävä rooli maahanmuuttajalasten kotouttamisessa. Päättäjien mukaan opettajat voisivat myös ehkäistä lasten lähettämistä pakkoavioliittoihin tai ympärileikattaviksi.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:lle ei ole tullut opettajien yhteydenottoja katoaviin oppilaisiin liittyen. OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen kertoo tunnistavansa ilmiön kyllä. Lyhykäinen uskoo, että tapauksia kyllä on, mutta tieto niistä ei kiiri järjestölle asti, vaan ne pyritään ratkaisemaan kouluyhteisön sisällä.
Useimmissa tapauksissa vanhemmat lähettävät lapsiaan tutustumaan alkuperäismaansa kulttuuriin ja sukulaisiinsa, mutta toisinaan nuorta saattaa kohdemaassa odottaa pakkoavioliitto tai ympärileikkaus. Nuoria saatetaan myös pelotella ”kurinpalautusmatkoilla”.

Kouluille ja erityisesti opettajille asetetaan asiassa paljon vastuuta ja odotuksia.

Opetusministeri Li Andersson (vas) ja kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) korostivat ratkaisuehdotuksissaan kouluyhteisön mahdollisuuksia puuttua tilanteisiin, joissa on syytä epäillä nuoren oikeuksien toteutumista. Kouluilla on päättäjien mukaan merkittävä rooli myös tietoisuuden lisäämisessä.

Myös OAJ:n Lyhykäinen näkee koulun roolin merkittävänä. Hänen mukaansa opettaja toimii monissa tilanteissa myös kotouttajana ja suomalaisen kulttuurin viestinviejänä koulun ja kodin välillä. Se on luonnollista, sillä opettajat tapaavat lasten vanhempia vähintään kerran tai kaksi vuodessa.

Opettaja toimii paitsi viestinviejänä, myös oppilaiden tukena ja turvana. Lyhykäisen mukaan on tärkeää, että koulun kautta lapsi saa ymmärryksen siitä, että hänellä on oikeuksia ja että perheen pakotuksesta huolimatta mihinkään ei tarvitse lähteä.

 

Vähän on meillä huoli siitä, että saavatko opettajat tarpeeksi täydennyskoulutusta.

Kaikkeen ei opettajakaan kuitenkaan luonnostaan taivu, ainakaan ilman asianmukaista koulutusta.

– Ensisijainen asia on se, että olisi riittävästi tietoa. Asian ei pitäisi tulla yllätyksenä. Vähän on meillä huoli siitä, että saavatko opettajat tarpeeksi täydennyskoulutusta tai pääsevätkö he ylipäänsä osallistumaan täydennyskoulutukseen, Lyhykäinen toteaa.

Täysin toinen kysymys on vielä se, että paljonko esimerkiksi kyseiseen ilmiöön liittyvää koulutusta on tarjolla. Lyhykäinen huomauttaa, että pelkästään maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa toimiminen voi olla täysin vierasta suurelle osalle opettajista.

– Maahanmuutto ilmiönä on vielä monilla paikkakunnilla uusi. Vastaavasti meillä on myös paikkoja, joissa maahanmuuttajia on ollut jo pitkään.

Luottamuksen rakentaminen maahanmuuttajataustaiseen perheeseen voi olla hankalaa, myöntävät Lyhykäinen ja IS:n haastattelema eteläsuomalaisen koulun rehtori. Lapsen katoaminen ja koulutien katkeaminen voi olla vaikea asia ottaa esille perheiden kanssa.

– Kun ei voi tietää, ovatko he lähettämässä lapsiaan omiin kotimaihinsa ja missä merkeissä, Lyhykäinen pohtii.