Nyt puhuu ”modernissa” koulussa työskennellyt opettaja: ”Se on vain sellaista kaaoksen ja joukkojen hallintaa”

Julkaistu:

Uudenlaisissa oppimisympäristöissä sijaisuuksia tehnyt opettaja kuvailee työilmapiiriä kaoottiseksi ja ahdistavaksi.
Yle uutisoi torstaina Lappeenrannassa sijaitsevasta Pontuksen koulusta, joka on yksi ensimmäisistä uudenlaista oppimisideologiaa kokonaisvaltaisesti toteuttavista kouluista koko maassa. Osa koulun oppilaista on kokenut oppimisvaikeuksia ja heidän arvosanansa ovat laskeneet.
Myös Oulussa moderneja oppimisympäristöjä on otettu käyttöön uusissa kouluissa.

Oulussa kahdessa eri ”modernissa” koulussa sijaisena työskentelevä luokanopettaja kertoo, että uutinen Pontuksen koulun ongelmista ei yllättänyt häntä – päinvastoin. Ilta-Sanomat on nähnyt kuvia toisen koulun opiskelutilasta ja opettajan työjaksoja vahvistavia asiakirjoja.

Luokanopettaja kokee, että työskentely kouluissa on ollut kaoottista ja kuormittavaa. Eniten tilanteesta kärsivät hänen mukaansa lapset.

Opettaja tai vanhempi! Onko sinulla kokemusta vastaavanlaista opetuksesta? Etsimme haastateltavia. Ota yhteyttä ja kerro kokemuksistasi WhatsApp-viestillä numeroon 040-6609019 tai sähköpostitse osoitteeseen uutiset@iltasanomat.fi.

Opettajan mukaan suurta opetustilaa on jaettu verhoilla ja siirrettävillä huonekaluilla, mutta ne eivät eristä melua lainkaan. Joku saattaa karata verhon toiselle puolelle kesken ryhmätyöskentelyn. Keskittyminen siirtyy opettamisesta jatkuvasti paimentamiseen. Pöydällä on lapsille kulhollinen kuulosuojaimia.

– Se on vain sellaista kaaoksen ja joukkojen hallintaa. Opettaminen ei ole millään tavalla henkilökohtaista, vaan se on sama kuin puhuisi seinille. Ei pysty millään tavalla tarkkailemaan onko opettama asia mennyt perille, opettaja sanoo ja huokaa syvään.

– Ihan hullua, että tämän pitäisi jollain tavalla viedä oppimistuloksia ja työhyvinvointia eteenpäin.

”En voisi suvaita, että omia lapsiani käsiteltäisiin tuolla tavalla”

Opettaja huomauttaa, että 1. ja 2. luokan oppilaat vasta opettelevat, miten koulussa ollaan. Toisin kuin tavallisessa koulussa modernissa oppimisympäristössä ei ole hänen mukaansa rutiinia, joka totuttaisi oppilaat koulumaailmaan. Tästä seuraa sekasortoa.

– Opetustilanteet ovat epätoivoisia. Pitää ottaa varasuunnitelman varasuunnitelma käyttöön. Ei pysty olla läsnä. On vain fyysisesti paikalla ja yrittää jotenkin hallita sen tilanteen.

Uusiin oppimisympäristöihin on integroitu mukaan myös oppilaita, joilla saattaa olla jokin neurologinen häiriö, kuten ADHD. Tehostetun tuen piiriin kuuluvien oppilaiden oikeanlainen huomiointi on toteutunut luokanopettajan mielestä surkeasti.

Aiheesta keskusteleminen saa hänet tunteelliseksi.

– Nämä lapset ovat vanhempiensa aarteita, kuten omatkin lapset ovat itselleni. En missään nimessä voisi suvaita, että omia lapsiani käsiteltäisiin tuolla tavalla. Tai, että he joutuisivat viettämään päivänsä tuollaisessa paikassa, hän sanoo synkästi.

– Olemme sen takia valinneet asuinpaikkamme niin, että omat lapseni pääsevät ihan tavalliseen kouluun.

Huomiota riittää vain muutamille

Opettaja sanoo, että vaikka ympäristö on esimerkiksi keskittymisvaikeuksista kärsivälle erityisen haastava, melkeinpä eniten kärsivät hiljaiset lapset, jotka unohtuvat herkästi luokan reunoille.

Tavallisessa koulussa opettaja kertoo varmistavansa hiljaisemmilta opiskelijoilta viimeistään välitunnilla heidän kuulumisensa. Tämä on sekalaisen ja suuren ryhmän kanssa kuitenkin mahdotonta. Jopa lasten vakituisilla opettajilla saattavat mennä lasten nimet keskenään sekaisin.

– Opetustilanteen pitäisi olla kohtaaminen, mutta näissä kouluissa on sellainen olo, että miten voin välittää näistä lapsista, kun ei ole minkäänlaista mahdollisuutta muistaa edes heidän nimiään. Huomiota riittää vain niille lapsille, jotka sattuvat pomppaamaan silmille siinä hetkessä.

Modernien opetusmetodien liiallisen itseohjautuneisuuden heikot kohdat näkyivät hänen mukaansa hyvin ”tähtitarratestin” esimerkissä.

Suuren oppilasjoukon keskuudessa otettiin käyttöön tapa, missä jokaisen oppilaan piti kiinnittää taululle tähtitarra, kun he olivat paikalla luokassa. Välitunnille tai kotiin lähtiessä tarra piti ottaa pois. Usein lapset eivät kuitenkaan muistaneet tähtiä lainkaan, opettaja kertoo.

– Lopulta kukaan ei oikein seuraa tarkasti sitä, kuka on paikalla milloinkin. Jos siellä joku onneton lapsi sattuisi jäämään auton alle, niin ei lapsen puuttumista välttämättä koulussa huomattaisi.

Elefantti luokkahuoneessa

Myös työyhteisön sisäinen ilmapiiri on luokanopettajan mukaan tulehtunut. Hän väittää, että työntekijöiden parissa vallitsee jännite: surkea oppimisilmapiiri on kuin elefantti luokkahuoneessa. Kaikki voivat huonosti, mutta kukaan ei uskalla sanoa mitään.

Opettaja arvelee tämän johtuvan osittain alan kovasta kilpailusta. Oulussa voi opiskella luokanopettajaksi, joten moni opiskelija päätyy jäämään kaupunkiin. Yhteen työpaikkaan voi tulla valtava hakijaryntäys, joten myös sijaisuuspaikat ovat kiven alla.

– Olen kollegoiden kanssa kanssa keskustellut siitä, että tiettyihin paikkoihin ei vain haluaisi mennä töihin. Mutta jostain se leipä täytyy repiä, niin sitten haetaan myös näihin kouluihin, mistä tiedetään, että työssä jaksaminen on hyvin kyseenalaista.

Itse pätkätyöläisenä työskentelevä luokanopettaja sanoo, että hän kokee olevansa sijaistamispätkillään ”hierarkian alin henkilö”, joten ongelmista ei uskalla puhua.

– Täytyy itsekin tehdä myönnytyksiä oman moraalin suhteen. Se ei tunnu hyvältä.

Työpäivän päätteeksi olo on sekava.

– Auton ratissa pitää hetki puhaltaa ja miettiä, mitä on tapahtunut, mitä on saanut aikaan ja laittaa radio kiinni, kun korvissa soi. On tavallaan tehnyt turhaa työtä, kun ei voi millään tavalla kontrolloida niitä oman työn tuloksia ja ei tiedä sitä, onko lapsi oppinut.

Luokanopettaja on uudistuksen motiiveista skeptinen. Hän huomauttaa, että seinättömien opetustilojen rakentaminen on kustannustehokkaampaa. Uudenlaiset koulut ovat hänen mukaansa Oulussa pääosin moderneilla ja halutuilla asuinalueilla, missä uudistushalukkuus on kenties suurempaa.

Hän epäilee, että valtaosa vanhemmista ei kuitenkaan täysin ymmärrä, mitä uudenlainen oppimisympäristö tarkoittaa. Hän toivoo, että myös vanhemmat suhtautuisivat uudistukseen vakavasti.

– On huomattu, että aikuisetkin kärsivät avokonttoreissa. Nyt on kyse lasten hyvinvoinnista, minkä pitäisi olla meille kuitenkin kaikista tärkeintä.

– Valitettavasti ihan tavallinen lapsi kärsii tästä uudistuksesta eniten.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt