Kommentti: Kenen leipää syöt

Julkaistu:

On luonnollista, että Veikkauksen edunsaajissa päättäjinä toimivat kansanedustajat haluavat turvata johtamansa järjestön rahoituksen, kirjoittaa toimittaja Mikko Marttinen.
Suomi on koko maailmassa ainutlaatuinen maa. Täällä rahapeliautomaatteja on paljon, ja niitä on hajasijoitettu lähes kaikkialle arkiseen ympäristöön: kauppoihin, ravintoloihin, kioskeihin – jopa sairaaloihin.

Noin kolmella prosentilla suomalaisista on kyselyiden mukaan rahapeliongelma. Rahapeliautomaatit ovat ongelman yleisin aiheuttaja.

Pelikoneita operoi Suomessa yksinoikeudella aikaisemmin Raha-automaattiyhdistys. Vuoden 2017 fuusion jälkeen oikeus siirtyi Veikkaukselle.

Veikkaukselle rahapeliautomaatit ovat merkittävä tulonlähde. Ne tuottavat noin kolmanneksen siitä reilun miljardin potista, jonka Veikkaus vuosittain jakaa edunsaajilleen.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) – entinen köyhyystutkija – sanoi maanantaina, että peliautomaattien sijoittelua tullaan pohtimaan tämän hallituskauden aikana.

Moni kansanedustaja haluaisi kuitenkin pitää nykytilanteen entisellään. Veikkaus on vahva yhteiskunnallinen toimija, ja sillä on eduskunnassa paljon puolustajia.

Kansanedustajista moni toimii päättäjänä Veikkauksen edunsaajissa. On luonnollista, että he haluavat turvata johtamansa järjestön rahoituksen.

Oma lukunsa on Veikkauksen hallintoneuvosto, jota eräs Raha-automaattiyhdistyksen entinen johtohenkilö kuvasi hiljattain sanoilla ”elin, jolla Veikkaus hallitsee ja neuvoo poliitikkoja”.

Jokaisesta hallintoneuvoston kokouksesta saa muuten 500 euron palkkion. Viime vuonna niitä oli kuusi.