Syvälle Espan puiston alle on louhittu hyinen tekojärvi – 26 miljoonaa litraa jääkylmää vettä auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Syvälle Espan puiston alle on louhittu hyinen tekojärvi – 26 miljoonaa litraa jääkylmää vettä auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

Espan vesiallas on modernin lämmitysteknologian viimeinen sana. Se toimii Helsingin viilentäjänä ja jättimäisten lämpöpumppujen akkuna

16.8.2019 12:13

50 metrin syvyydessä Esplanadin puiston alla – konkreettisesti Helsingin ytimessä – väreilee veden musta pinta. Peruskallion uumeniin louhitussa altaassa on 26 miljoonaa litraa vettä.

Tämä sysipimeä, täysin liikkumaton, Päijänteestä lähtöisin oleva vesimassa huokuu jääkylmää energiaa, sillä se on vuoden päivät ollut Helsingin tärkein jäähdytin ja kylmävarasto.

Allas toimii akkuna viereisessä luolastossa pauhaaville kahdelle massiiviselle lämpöpumpulle.

Valaisin on laskettu pimeään altaaseen. Kierreportaat vievät pohjalle, 40 metrin syvyyteen. Niitä pitkin syvien vesien erikoissukeltajat laskeutuvat tekemään mm. huoltotarkastuksia.

  • Yllä oleva video on ISTV:n vierailusta Helsingin ytimessä sijaitsevassa, tarkoin vartioidussa laitoksessa. Isäntänä toimi Helen Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Anssi Juvonen.

”Näköalaparvekkeen” edessä noin kymmenen metrin päässä on kallioon louhittu niska, jonka alta vesiallas jatkuu vielä noin 70 metrin päähän.

Pelastusrengas – kaiken varalta – altaan pohjaan vievien portaiden yläpäässä. Uiminen on tietysti kielletty.

20 000 tonnia vähemmän hiilidioksidia

Huippumoderni kaukojäähdytysjärjestelmä on ilmastoa ajatellen järkevin tapa viilentää ja lämmittää Helsingin kiinteistöjä ja asuinrakennuksia.

Helen Oy:n Esplanadin lämpöpumppulaitos korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä yli 20 000 tonnia vuodessa.

Helsinki on päättänyt luopua Hanasaaren hiilivoimalasta vuonna 2024 ja uskoo saavuttavansa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Kaukojäähdytysjärjestelmät tehokkaine hukkalämmön talteenottoineen ja kierrätyksineen ovat avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Esplanadin puiston alla sijaitsevan vesialtaan mittasuhteet graafisesti esitettynä. Oikealla olevassa valokuvassa louhittu allas tyhjänä.

Kuin kotitalouden lämpöpumppu

Pientalon seinään kiinnitetty lämpöpumppu viilentää mukavasti kesällä ja lämmittää talvella. Helsingin suurten kiinteistöjen ja asuinrakennusten viilennys ja lämmitys hoidetaan samalla periaatteella, mutta jättimäiset lämpöpumput eivät ole laatikkoja talojen seinissä.

Ne ovat järeitä laitteistoja: useiden megawattien tehoisia sähkömoottoreita, höyryttimiä ja lauhduttimia sekä kiiltäviä putkistoja. Kaikki piilossa kallion sisässä.

Esplanadin lämpöpumppulaitoksen kahden massiivisen lämpöpumpun lämpöteho on 22 megawattia ja jäähdytysteho 15 megawattia.

Esplanadin puiston alapuolella sijaitseva tekojärvi on 80 metriä pitkä, kahdeksan metriä leveä ja 40 metriä syvä. 26 000 kuutiometrin luola on piripintaan täynnä jäähdytettyä vesijohtovettä, joka on pohjassa 4-asteista.

Jääkylmää vettä hyödynnetään kylmentämään (lämmönsiirtimien kautta) kaukojäähdytysverkon vesi 8-asteiseksi. 8-asteinen vesi ohjataan putkistoja pitkin julkisten kiinteistöjen ja asuinrakennusten lämmönvaihtimiin. Sen jälkeen järjestelmä kierrättää sisätiloissa syntyneen hukkalämmön veden mukana Helsingin kaukolämpöverkkoon.

– Täällä Esplanadin lämpöpumppulaitoksella meillä on kaksi isoa lämpöpumppua, yhteensä lämpöteho 22 megawattia ja jäähdytysteho 15 megawattia. Se on toimintatavaltaan hyvin samankaltainen kuin kotitalouden lämpöpumppu, mutta suuremmassa kokoluokassa, tuoteryhmäpäällikkö Anssi Juvonen sanoo.

Helen Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Anssi Juvonen tuntee Esplanadin lämpöpumppulaitoksen salat.

– Nämä Esplanadin lämpöpumppulaitoksen lämpöpumput vastaavat noin 2 500 uuden omakotitalon lämmitystehon tarvetta.

Ei vielä kaikkea, mutta enemmän

Kuten kotitalouden lämpöpumput, myös nämä raskaammat versiot ovat tehoiltaan vielä riittämättömiä kattamaan suurinta osaa lämmitystarpeesta.

– Noin kahdeksan prosenttia Helsingin kaukolämmön tarpeesta on viime vuosina tuotettu Helen Oy:n Katri Valan lämpöpumppulaitoksella. Esplanadin uuden (2018) lämpöpumppulaitoksen myötä tuota osuutta saadaan kasvatettua 10-20 prosenttia.

Vesiluolan naapuriluolassa pauhaa järeä lämpöpumppulaitos: useiden megawattien tehoisia sähkömoottoreita, höyryttimiä ja lauhduttimia sekä kiiltäviä putkistoja.

Hellekesät ja uudisrakentaminen

Helteiset kesät sekä vilkkaana pysynyt uudisrakentaminen ovat pitäneet kaukojäähdytyksen kysynnän korkeana. Sen menekki on noussut 10-15 prosenttia vuodessa jo vuosikymmen ajan.

– Varsinkin suurkohteet Pasilassa ja Kalasatamassa sekä jatkuva saneerausrakentaminen ovat lisänneet jäähdytyksen kysyntää. Mutta sen todellinen tarve löytyy vasta, kun uudiskohteet tulevat täyteen käyttöön, diplomi-insinööri Anssi Juvonen sanoo.

Keski-Pasilan Triplan kaltainen uudisrakentaminen lisää kaukokylmän tarvetta ja sen kiinteistöjen lämpiäminen kierrättää hukkalämpöä takaisin kaukoverkkoon.

– Ja näistä uusista jäähdytetyistä kiinteistöistä saadaan lisää hukkalämpöä takaisin lämpöpumppuihimme.

Jäte- ja merivettä sekä voimalaitoksen lämpöä

Katri Valan puiston alla oleva lämpöpumppulaitos on teholtaan Helsingin suurin. Sörnäisissä sijaitsevassa laitoksessa hyödynnetään lämmönlähteenä myös pudistettua jätevettä, jota ohjataan sinne Viikin vedenpuhdistamolta.

– Koska lämpöpumpputuotanto on keskeinen osa Helsingin ilmastoneutraalia lämmöntuotantoa, siihen panostetaan vahvasti.

– Esimerkkeinä Katri Valan laajennus syksyllä 2019 sekä suunnitteilla oleva Vuosaaren lämpöpumppulaitos, jossa hyödynnetään voimalaitoksen lämpöä ja kesäisin myös merivettä lämmönlähteenä kaukolämmön tuotannossa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?