Grooming-ilmiö järkyttää: Asiantuntijan mukaan vanhempien on syytä asettaa lapsilleen erityisesti yksi tiukka sääntö – ”Edes tutuille ei kannata lähettää”

Julkaistu:

Asiantuntija kannustaa vanhempia keskustelemaan lasten kanssa jo varhain sosiaalisessa mediaan kuuluvista uhkista.
Länsi-Uudenmaan poliisi tiedotti keskiviikkona rikossarjasta, jossa noin 30-vuotiasta Espoossa asuvaa miestä epäillään yhteensä 52 eri lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Uhrit ovat 9–15-vuotiaita.

Kaikki epäillyt rikokset olivat tapahtuneet sosiaalisen median välityksellä. Seksuaalisen hyväksikäytön pääasiallisena kanavana on toiminut Instagram, mutta rikollista toimintaa on jatkettu myös Snapchatissa.

Tapaus on tutkinnanjohtaja Max Bockin mukaan selvä esimerkki groomingista.

Groomingilla tarkoitetaan aikuisen sosiaalisessa mediassa alkavaa manipulointia, jolla tekijä valmistelee lapsen seksuaalista kaltoinkohtelua luomalla tähän kiintymyssuhteen. Ilmiö nousi julkiseen keskusteluun etenkin Oulussa paljastuneen seksuaalirikosvyyhdin jälkeen.

Vanhemmille nousee seksuaalirikosuutisista monia kysymyksiä. Miten oman lapsen sosiaalisen median käyttöä voisi valvoa, kunnioittaen kuitenkin lapsen yksityisyyttä?

Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Antti Järventauksen mukaan keskeistä on ennaltaehkäisevä työ, mihin kuuluu tiettyjä muistisääntöjä.
1. Keskustele avoimesti lapsen kanssa.

Mikäli lapsi kokee vanhemman pitävän kaikkea digitaaliseen maailmaan liittyvää kielteisenä, kynnys kertoa siellä tapahtuvista asioista nousee. Digitaalisen median maailmasta pitäisi pystyä puhumaan aiheita kaihtamatta.

– Nykyaikana on jonkin verran taipumusta, että lapset jätetään yksin laitteiden kanssa. Silloin lapselle muodostuu digitaalisesti oma maailmansa, mihin vanhempi on jättänyt menemättä, Järventaus avaa.

Hän nostaa esimerkin: jos lapsi lähtee kotona ovesta ulos, silloinkin on tapana kysyä, mihin lapsi menee ja kenen kanssa. Samaa tulisi kysellä säännöllisesti sosiaalisesta mediasta.

– Pitäisi muistaa, että vanhemmuus ulottuu digimaailmaan saakka. Kun lapsi saa ensimmäisiä laitteitansa, niin tulisi jo siinä vaiheessa keskustella asioista avoimesti.

2. Muistuta vaaroista.

Kun digimaailmasta juttelu on osa arkea, myös ikävistä asioista on luontevaa keskustella.

– Riippuu tietysti lapsen iästä ja kehitysvaiheesta, miten vaikeita juttuja voi avata. Keskustelun voi aloittaa esimerkiksi sanomalla, että huomasitteko uutisista, että tällaisia ikäviä asioita on tapahtunut, Järventaus sanoo.

– On hyvä saada lapsi tietoiseksi, että verkossa on aikuisia, jotka tekevät lapsille haitallisia asioita.

Uhkakuvista muistuttamiseen ei riitä yksi keskustelu: aihetta on hyvä käsitellä säännöllisesti. Järventaus muistuttaa, että verkossa on paljon muitakin asioita, minkä parissa lapset eivät saa viettää aikaa.

– Vanhempien tulee aika-ajoin muistuttaa lapsia liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista. Pitäisi olla sama tapa, kun he liikkuvat digitaalisilla väylillä.

Myös koulun kanssa on hyvä pitää yllä keskusteluyhteyttä luokassa läpikäydyistä digimaailman turvallisuussäännöistä.

– Sitten voi vaikka toistaa ja vahvistaa opittua asiaa kotona.

3. Sopikaa sääntöjä.

Lapsen kanssa kannattaa sopia joitain tiukkoja sääntöjä sosiaalisesta mediasta. Tärkein niistä on, että omia alastonkuvia ei ikinä saa lähettää tuntemattomille.

– Tai edes tutuille ei kannata lähettää alastonkuvia, Järventaus painottaa.

Hän huomauttaa, että lapsen ja tuntemattoman aikuisen väliseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa liittyy riskejä. Lapsen kanssa kannattaa siis sopia, että vieraiden aikuisten kanssa ei jutella verkossa.

4. Älä tee asioista tabua.

Järventaus muistuttaa, että on normaalia, että lapset osoittavat kiinnostusta seksuaalisuuteen liittyviin asioihin. Vaikka aihe voi tuntua vanhemmalle haastavalta, siitä pitäisi pystyä puhumaan – olematta kuitenkaan liian kuvainnollinen ja ottaen lapsen kehitysasteen huomioon.

– Seksuaalisuuden ei pitäisi olla aihe, mitä kaihdetaan. Vanhemmat itse ovat asiantuntijoita siinä, mikä lapsen kyky on käsitellä aiheita.

5. Huolehdi urkkimatta.

Järventaus muistuttaa, että vanhemmalla on paitsi oikeus myös velvollisuus seurata lapsen verkkoelämää.

– On hienovarainen raja, mikä on tarpeetonta yksityisyyden loukkaamista, ja mikä taas lapsen omaksi parhaaksi tapahtuvaa tiedonhankintaa. Jokaisen lapsen vanhempi joutuu punnitsemaan näitä asioita.

Suojeluvelvollisuus nousee kuitenkin yksityisyyden kunnioittamista tärkeämmäksi, mikäli vanhempi epäilee, että alaikäinen lapsi on vaarassa.

– Kun lähestytään täysi-ikäisyyttä, niin yksityisyyden merkitys kasvaa. Lapsen edun tulee olla tärkein asia, eikä aikuisen oman uteliaisuuden tyydyttäminen.

Mikäli vanhemmalla herää pienikin huoli lapsen sosiaalisen median käytöstä, niin Järventaus suosittelee kysymään asiasta rauhallisesti.

– Se voi olla mitä vain: kiusaamista, jotain pelottavaa, mitä lapsi on nähnyt tai riita kaverin kanssa. Keskustellen nämä kaikki asiat pystyy selvittämään.

6. Jos jotain vakavaa on tapahtunut, pysy rauhallisena.

Mikäli jotain vakavaa on jo tapahtunut, on tärkeää muistaa seuraavat asiat: pysy rauhallisena, estä ahdistelijan yhteydenotot somessa, älä suostu hyväksikäyttäjän kiristykseen, ota keskustelut talteen kuvakaappauksina ja ilmoita asiasta some-palveluntarjoajalle ja poliisille.

Tilanteessa keskeistä on kuunnella lasta ja kiittää tätä rohkeudesta kertoa asiasta. Lasta ei saa syyllistää tai vähätellä.

Kun ensimmäiset asiat ovat hoidettu, perheessä on tärkeää hakea apua ja jatkaa arkea mahdollisimman samaan tapaan. Apua voi hakea esimerkiksi rikosuhripäivystyksestä numerosta 116 006 tai oman kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Digitaalisen median käyttöä ei kannata kieltää, sillä tapahtunut ei ole ikinä lapsen vika.

– Jos jotain vakavampaa sattuu lapselle, se on kriisi koko perheelle. Kriisitilanteessa on tärkeintä se arjen rakenne, joka osoittaa, että kaikki ei ole mullistunut vaikka olisi tapahtunut kamaliakin asioita.

Epäilyttävistä kuvista voi ilmoittaa nimettömästi

Jos törmää verkossa lapsia koskevaan seksuaaliseen kuvamateriaaliin tai lasten seksuaaliseen houkutteluun liittyvään toimintaan, siitä voi ilmoittaa nimettömästi Pelastakaa lapset ry:n Nettivihje.fi -sivuilla. Laittomaksi epäiltyä aineistoa ei kuitenkaan tule etsiä sen ilmoittamiseksi.

Jos epäilee, että materiaali koskee jotain muuta rikosta tai rikoksen valmistelua, voi lähettää vinkin poliisin  Nettivinkki-palveluun.

Nettivihje on osa INHOPE-verkostoa, johon kuuluu 46 vihjepalvelua 41 eri maassa. Vuonna 2018 palveluun tuli 3190 ilmoitusta, joista 39 prosenttia luokiteltiin lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä esittäväksi materiaaliksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt