Näin voit torjua ilmastonmuutosta – asiantuntija kertoo, mikä on yksittäisen kuluttajan helpoin ja mutkattomin ilmastoteko

rac

Julkaistu:

Ilmastonmuutos
Tuoreen raportin perusteella erityisesti yrityksiltä toivotaan lisätoimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Keskuskauppakamari kouluttaa yrityksiä ilmastovastuun lisäksi myös sosiaaliseen vastuuseen.
Antti Rinteen (sd) hallitus on määritellyt ilmastotavoitteensa hallitusohjelmassaan. Viimeisin IPCC-raportti antoi lisää näkemystä siitä, mitä valtiot ja poliitikot voisivat tehdä hidastaakseen ilmastonmuutoksen etenemistä. Myös EU:lla ja YK:lla on omat ilmasto-ohjelmansa.

Mutta mitä tavallinen suomalainen kuluttaja voi tehdä tai on ylipäätään valmis tekemään ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Tai mitä toimia valtio tai kuluttaja voi vaatia yrityksiltä?

Yllä olevalla videolla esitellään ilmastotekovinkkejä.

Vuonna 2019 perustettu Climate Circle ry teetätti Taloustutkimuksella Ilmastovastuuraportin, jossa selvitettiin suomalaisten ympäristö- ja ilmastoasenteita sekä kulutusvalintoja. Raportti on jatkossa tarkoitus tehdä aina puolen vuoden välein, jotta asenteiden ja tapojen kehittymistä voidaan seurata.

Tutkimukseen osallistui tuhat 15 vuotta täyttänyttä suomalaista.

Raporttiin vastanneista 37 prosenttia oli sitä mieltä, että kansalaiset voisivat tehdä ilmastonmuutoksen torjunnan eteen vielä enemmän. Vastaavasti 14 prosenttia oli sitä mieltä, että kansalaiset tekevät jo liikaa.
Kaksi viidestä vastaajasta kertoo ottavansa ympäristövaikutukset huomioon jokapäiväisissä kulutusvalinnoissaan. Vaatteet, liikkuminen ja asuminen korostuvat jokapäiväisessä pohdinnassa.

Neljänneksi eniten kiinnitetään huomiota ruoan ympäristövaikutuksiin. Samalla kuitenkin lähes kolmasosa vastanneista kertoi, ettei ota ympäristöä tai ilmastoa huomioon ruokaan liittyvissä valinnoissa.

WWF Suomen pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan ruokatottumusten muuttaminen olisi helpoin ja mutkattomin yksittäisen kuluttajan ilmastoteko.

– Meidän on uudistettava ruokalautasemme. Emme yksinkertaisesti voi syödä niin paljon lihaa, Rohweder totesi raportin julkistamistilaisuudessa tiistaina.

Rohweder ei missään nimessä ole kieltämässä lihansyöntiä kokonaan eikä vaadi välitöntä vegaaniutta. Hänen mukaansa lihansyönnin vähentäminen tai sen korvaaminen kestävästi pyydetyllä tai tuotetulla kalalla olisi merkittävä ilmastoharppaus – ja myös hyväksi terveydelle.

– Esimerkiksi Aasiassahan tyypillisesti liha on vain pieni osa ateriaa. Pelkästään tällaisella ratkaisulla saataisi vähennettyä lihankulutusta.

Ruokasektorilla yksittäinen kuluttaja voi Rohwederin mukaan tehdä osansa vähentämällä ruokahävikkiään ja suosimalla kasviksia ja kotimaista tuotantoa. Rohweder korostaa erityisesti ruokahävikin merkitystä.
Yli puolet tutkimukseen vastanneista kertoi ainakin harkinneensa ruokatottumustensa muuttamista viimeisen puolen vuoden aikana. Etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat ja 25-34 –vuotiaat naiset ovat harkinneet tottumustensa muuttamista muita useammin.

Ruokatottumusten tai muiden elämäntapojen muutoksen taustalla vaikuttaa lähes poikkeuksetta raha. Valtio voi esimerkiksi hintaohjauksella tai tietoisuutta lisäämällä tehdä ilmastoystävällisten valintojen tekemisestä helpompaa ja edullisempaa.

Niin hallitus myös aikoo tehdä, vakuuttaa ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr).

– Valtion iso tehtävä on huolehtia siitä, että rakenne on sellainen, joka aina kannustaa ympäristö­ystävälli­syyteen.

– Ilmaston­muutoksen torjunnassa ei voida olettaa tai ajatella niin, että ihmisten täytyy tehdä erityisiä ponnisteluja sen takia, että he elävät ympäristöystävällisesti.

– Ohjauksen on oltava sellaista, että aina se ympäristö- ja ilmastoystävällinen valinta on halvempi ja helpompi.

Ohjausta on tehtävä myös yritysten suuntaan, Mikkonen muistuttaa.

Ministerin mukaan valtion on pystyttävä luomaan sellaisia rakenteita, että yrityksillä on mahdollisuudet kehittää toimintaansa ympäristö­ystävällisemmäksi.

Sitä haluavat myös kuluttajat. 39 prosenttia tutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, että yritykset eivät tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjumisen eteen.

Onko ilmastotekojen vaatiminen yrityksiltä vain vastuun siirtämistä vai ovatko kuluttajat oikeilla jäljillä, Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen?

– Raportissa mainittu tulos vastaa suurin piirtein odotuksiani. Yhä useampi kuluttaja kaipaa nykyään tietoja tuotteen alkuperästä ja sen ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Tämä tarve on tulevaisuudessa varmasti vahvistumassa kun EU:n jäsenmaat ryhtyvät noudattamaan Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävä kehityksen tavoitteita.

Yrjö-Koskisen mukaan suomalaisten yrityksen ilmastoteot riippuvat yleensä yrityksen koosta. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän resursseja panostaa myös vastuullisuuteen.

– Ihan kaikissa yrityksissä ei ehkä ihan vielä tiedosteta sitä, että jatkossa nämä päästökysymykset tulevat olemaan entistä enemmän tapetilla.

– Isoilla pörssiyrityksillä vastuullisuuskysymykset ovat jo arkipäivää. Pienemmillä yrityksillä toiminta painottuu enemmän toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, jolloin ilmastokysymyksille jää ymmärrettävästi vähemmän sijaa.

Tietoisuus ja kiinnostuneisuus vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä kohtaan on kuitenkin kasvamassa, Yrjö-Koskinen kertoo. Keskuskauppakamari on tänä syksynä käynnistämässä koulutustilaisuuksien sarjan, jonka tarkoituksena on tukea yrityksiä päästövähennysten tekemisessä.

Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus keskittyä yritysten omiin suoriin päästöihin, joita syntyy esimerkiksi energiankulutuksesta ja kuljetuksesta.

Kauppakamarin toiveena on, että yritykset sitoutuisivat tavoitteeseen olla hiilineutraaleja vuoteen 2035 tai viimeistään 2040 mennessä. Tähän Yrjö-Koskinen toivoisi myös valtiolta hieman vetoapua.

– Valtio voisi tukea yritystoiminnan vastuullisuutta esimerkiksi laatimalla askelmerkit hiilineutraaliuden saavuttamiselle. Se pistäisi vauhtia koko yhteiskuntaan määrittelemällä aikataulun tuleville päästövähennyksille.

Keskuskauppakamarin hiilineutraalisuustavoitteeseen sitoutuvat yritykset saavat todisteeksi sitoutuneisuudestaan syksyllä lanseerattavan Keskuskauppakamarin oman ilmastosertifikaatin.

– Kuluttajan kannalta on varmasti helpointa, jos tuotteen ilmastoystävällisyyden takeena on jokin sertifikaatti. Harvalla on aikaa paneutua yksityiskohtaisesti tuotteen elinkaaren aikana syntyneisiin päästöihin.

Yrjö-Koskisen mukaan kuluttajalla on oikeus saada tietoa tuotteiden ilmastopäästöistä sekä niiden ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Koulutussarjassa aiotaan myöhemmin käsitellä myös ihmisoikeuksia ja yritysten sosiaalista vastuuta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt