Keihäsmatkojen pääopas Tuire muistelee viinan ja seksin täyttämiä hurjia vuosia: Viikossa kuoli neljä lomalaista – ”Sanoin, että älä sitten dokaa, ei uskonut, henki lähti” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Keihäsmatkojen pääopas Tuire muistelee viinan ja seksin täyttämiä hurjia vuosia: Viikossa kuoli neljä lomalaista – ”Sanoin, että älä sitten dokaa, ei uskonut, henki lähti”

Keihäsmatkojen pääopas Tuire Lamberg muistelee 70-luvun hurjia vuosia Kanarialla.

Tuire Lamberg muistelee lämmöllä 70-luvun hurjia vuosia.

12.8.2019 6:41

Koko kansan pakettimatkailun edellä kävijästä, 1970-luvun alkupuolen Keihäsmatkoista tehdään parhaillaan Neloselle tv-sarjaa nimeltä Keihäsmatkat. Nähtäväksi jää, kumpi on hurjempi, tv-sarja vai todellisuus.

– Yhdellä viikolla minulla oli varmaankin neljä kuollutta, muistelee Tuire Lamberg, joka joutui 22-vuotiaana, suoraan pystymetsästä matkailualalle tulleena, Keihäsmatkojen pääoppaaksi.

– Yksi sai fudut, Lamberg selittää nopeaa urakehitystä.

Lamberg oli Kalevi Keihäsen luotettu, ja saattoi tämän lopulta hautaan.

Jenni Banerjee, Janne Kataja, Hannele Lauri ja Aku Hirviniemi Nelosen uuden Keihäsmatkat-sarjan kuvauksissa.

Tv-sarjassa Janne Katajan esittämän matkailukeisari Keihäsen ”oikeaa kättä” Sirkkaa esittää Hannele Lauri. Tämä kertoi IS:lle olleensa nuorena tyttönä keihäsmatkalla ja kiinnittäneensä huomiota siihen, että monilla kanssamatkustajilla humalatila oli noussut ”aivan perseet” -tasolle jo ennen kuin kone nousi.

Pääopas Lamberg vahvistaa havainnon.

– Aina oli porukkaa mukana, joka ei osannut käyttäytyä ja joi tolkuttomasti, ja henkikin lähti monelta, mutta suurin osa oli ihan mukavia ja tavallaan vähän arkoja ja takertuivat oppaisiin.

– Mutta kyllä ne ryyppäsivät, Lamberg lisää.

– Possujuhlat olivat ihan kamalia. Melkein kaikki olivat, jos ei kaikki kaatokännissä, niin melkein.

Nuori nainen oli silloin kovassa paikassa.

– Se vastuu oli ihan kamala. Ihan hirveätä oli joskus, mutta kaikesta selvittiin.

Jopa siitäkin lomaviikosta, kun neljältä keihäsmatkalaiselta lähti henki.

– Yksi hyppäsi patiolta alas monttuun. Yhden löysimme lääkärin kanssa kuolleena, oli ollut ihan kaatokännissä. Viinasta ne kaikki johtuivat, Lamberg nimeää yhteisen nimittäjän kuolemantapauksille.

– Yksi kuoli rannalle, liikaa aurinkoa ja liikaa viinaa. Yhdellä oli haimatulehdus ja lääkäri oli kieltänyt dokaamisen. Sanoin, että älä sitten dokaa. Ei uskonut, henki lähti, Lamberg muistelee.

Kuva Tuire Lambergin arkistosta.

– Sanoin aina, että soittakaa minulle, lääkärini tietää, mihin heidät viedään. Ongelma oli, että vakuutukset eivät olleet kunnossa ja silloin niitä ei saanut millään Suomeen, koska se sinkkiarkku maksoi hirveästi, ja balsamointi.

Kuolleiden lisäksi ongelmia syntyi juoppohulluista.

– Yksi hullu oli heittää minutkin patiolta. Ihan kahjo. Vietiin ”pöpilään”, mielisairaalaan. Sinne ne pantiin, kun ei ollut muutakaan paikkaa, ja sieltä ne karkasivat.

Lamberg muistaa ajat kovin työntäyteisinä.

– Sattui ihan hirveästi kaikkea ja henkilökuntaa oli vähän. Ei ollut vapaapäiviä. Koneet myöhästyivät ja oltiin yökaudet kentällä niitä hoitamassa.

– Mutta kun fiilis oli hyvä ja porukka kiva, silloin jaksaa. Kun on nuori ja innostunut porukka.

Kalevi Keihäsen Lamberg muistaa olleen aluksi”yes”.

– Kun se sitten vähän ryypiskeli, siitä tuli määräilijä.

Kalevi Keihänen kuvattuna vuonna 1974.

Lamberg korostaa, ettei Keihänen ollut mikään ”hanttapuli”.

– Hän oli fiksu ja puhui sivistyneesti ja kauniisti. Mukava, mutta vaativa.

Ja jääräpäinen.

– Hän sanoi ostavansa tuon ja tuon. Kun kysyin, millä rahalla, sanoi, että ostaa silti. Oli tottunut saamaan kaiken, mitä haluaa.

Matkalaisille järjestettiin paljon retkiä. Oppailta kyseltiin Espanjan olosuhteista, mutta yksi aihe oli tabu. Francon Espanjassa ei puhuttu politiikkaa. Erotiikka ei ollut tabu. Suomalaiset naiset löysivät ruskeasilmäistä miesseuraa.

– Oli autonkuljettajia, joilla oli joka lennolla uusi tyttöystävä. Kaikkihan rakastuivat, Lamberg naurahtaa.

– Kehotin aina miettimään, että kulttuuri on erilainen. Vaikka on kaksi viikkoa ihanaa rakkautta, niin jos jää sinne, ukko lähtee töihin ja sinä jäät himaan.

Ihmisiä Keihäsmatkojen ilmoitustaulun vierellä. Kuva otettu vuonna 1974.

”Torimuijat” ottivat tavaksi lähteä talvella aurinkoon.

– Kaikilla oli poikaystävät saaressa, monet vuodet. Ukot tosin olivat naimisissa, mutta hälläkö väliä.

– Kävivät bailaamassa Papagaija-yökerhossa joka ilta, tälläsivät itsensä upeiksi. Mukavaa porukkaa.

Lamberg muistaa myös maaseudun koulutetut naiset, kuten opettajattaret.

– He olivat siellä maalla arvostettuja ja tunnettuja ihmisiä, ja tulivat sitten meille vähän irrottelemaan. Pääsivät pois landelta eikä kukaan tuntenut.

Suomalaisten miesten kohtalo oli karumpi.

– Ei espanjalainen nainen siihen aikaan lähtenyt mihinkään, Lamberg sanoo.

Ilta-Sanomien etusivu vuonna 1974.

Sitäpaitsi espanjalainen nainen pukeutui ulos lähtiessään kauniiksi.

– Suomalainen tuli Marimekon hatussa, valkoisissa sukissa ja lököttävissä verkkareissa. Ja suurin osa äijistä oli kännissä.

– Osa naisistakin, Lamberg lisää ja hymähtää.

– Tarinoita riittää.

Keihäsmatkoilla syntyi romansseja ja vainajia, ja kaikkea siltä väliltä.

Video alla: Keihäsmatkat-sarjan Janne Kataja kertoo roolistaan Kalevi Keihäsenä:

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?