Puupää-elokuvien Pätkän kohtalo oli traaginen – Masa Niemi kirjoitti kahvilakuittiin lohduttoman viestin

Julkaistu:

Masa ”Pätkä” Niemi ulvotti 50-luvun Suomea naurusta. Sisällä jäyti masennus.
”Hyvä on olla, kun on nolla”, luki Martti ”Masa” Niemen itsemurhaviestissä vapunaattona 1960.

Hän puuttui joukosta, kun taiteilijajoukko kokoontui Tampereella aamulla. Reino Helismaa muistelee kirjassaan, miten miehet huolestuivat, kun etsitty ystävä ei vastannut respan puheluihin.

Unilääkkeitä yliannoksen ottanut tajuton Niemi kiidätettiin sairaalaan, jossa koomikkolegenda päiviä myöhemmin kuoli.

Yhteiskiertue Esa ”Pekka Puupää” Pakarisen kanssa jäi kesken. Ystävykset jakoivat huoneen Tampereella uimahallin retkeilymajassa.

”Vapunaattona, se oli lauantai, tulin Tampereelle takaisin, ja Masa oli jo tajuttomana. Se oli ilmeisesti ottanut jotain pillereitä, mutta kaikki tuubit hävittänyt. Pätkä asui kahden hengen huoneessa retkeilymajassa ja siellä oli mun salkkukin vielä. Pöydällä oli kahvilakuitin taakse kirjoitettu: ’Hyvä on olla kun on nolla. Hyvästi Masa.’ Sillä tavalla se lähti.”, Pakarinen kirjoitti tapahtumasta myöhemmin.

Suomen Filmiteollisuuden Toivo Särkkä oli vasta ilmoittanut, ettei Puupää-elokuvia jatketa. Se oli päätähdille suuri pala nieltäväksi.

Masa Niemi oli monilahjakas viihdyttäjä sodanjälkeisessä Suomessa. Yhdeksänlapsisen viipurilaisperheen kuopus soitti jo lapsena pianoa ja rumpuja ja treenasi taikurintaitoja.

Hän avioitui ennen sotia Helvi Kilpeläisen kanssa. Lapsia parille ei syntynyt. Viipurin Makkaran autonkuljettajana työskennellyt Niemi muutti sota-aikaan Helsinkiin.


Jatkosodassa hän kiersi rintamaa viihdytysjoukoissa hauskuuttaja-vitsinkertojana, aikansa stand up -koomikkona. Helsingissä hän soitti rumpuja Kirjan talolla. Ensimmäinen filmirooli oli 1945 Suviyön salaisuudessa.

Lentävän kalakukon (1953) kuvauksissa Suomen Filmiteollisuuden Reino Helismaa huomasi, miten Pakarisen, 181 cm, ja Niemen, 152 cm, kemiat sopivat yhteen. Siitä lähti filmitähden ura lentoon.

Pekka ja Pätkä -elokuvia tehtiin yhteensä 13. Sarjan suosio oli valtaisaa. Kansa rakasti, kun hattupäiset hauskuuttajat toilailivat Justiinan (Siiri Angerkoski) kanssa kesälaitumilla, Suezilla, Lapissa ja ties missä. Elokuvista tuli todellisia klassikoita.


Viina sai miehestä yliotteen. Koskenkorva-pullon kerrottiin olevan tyynyn alla. Niemi vietti jaksoja vieroituksessa. Rahat olivat jatkuvasti loppu.

Perhetuttu Kerttu Nuotio muistelee Arto Pietilän elämäkertateoksessa Masa Niemi – Pätkä, että välillä hän oli kuvauksissa kaatumahumalassa ja lierihatun sisäpuolelle oli laitettava repliikkejä muistilappuihin.


Selvänä hänen kerrotaan olleen sydämellinen huumorimies, joka saattoi kahvilassa tehdä taikatemppuja tuiki tuntemattomille tai kysellä tietovisakysymyksiä.

Masennus nakersi koomikkoa sisältäpäin.

Jälkikäteen häntä on verrattu 2014 henkensä riistäneeseen Robin Williamsiin. Timo Koivusalo kirjoittaa elämäkerran saatesanoissa, miten hauska ja traaginen, myrsky ja tyven kävivät sisäistä kaksinkamppailua koomikossa.

Hän kirjoitti Koomikon kyyneleet -kappaleen Niemeä muistellen:

”Siksi vaivaa kai jano sammumaton meitä liikaakin ryypänneitä, kun niin paljon pitänyt niellä on aina koomikon kyyneleitä.”


Masa Niemi eli Martti Elis Niemi lepää Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Niemen hauta on Uurnalehdossa, vanhan hautausmaan uusimmalla alueella.

Ympärillä on tuttuja nimiä, Suomen kermaa presidenteistä kansallistaiteilijoihin, Mannerheimista Spedeen ja Alvar Aaltoon.

Kumpuilevassa maastossa osa vanhoista kivistä on kumollaan. Tuijat ja meri kahisevat: suosittu hiekkaranta on heti aidan toisella puolen.

Niemen haudalla on vasta käyty. Lasipurkissa on kielokimppu. Begonia kukkii hyvin hoidetulla haudalla. Vieressä on rautainen kynttilälyhty, jonka huippua koristaa pieni risti.

Tummanharmaaseen pelkistettyyn kookkaaseen kiveen on hakattu kultaiset nimet, synnyin- ja kuolinajat, ei muuta.

Mistään ei voi aavistaa, kenet kivi alleen kätkee. Tässä lepää Masa Niemi, aikansa legenda, rillumarei-Suomen megatähti!

Myöhemmin hautaan on laskettu leski Helvi Niemi, os. Kilpeläinen ja tämän sukulaiset Unto sekä Sylvi.


Hautajaiset olivat surulliset. Masa Niemi siunattiin 15. toukokuuta Hietaniemen krematorion kappelissa.

”Masan hautajaisten jälkeen päätin, etten enää koskaan mene kaverin maahanpanijaisiin, se on liian tuskallista. Olen niin tunteellinen ihminen. Kun Repe [Helismaa] kuoli en ollut mukana. Ja Tapsan [Rautavaara] hautajaisiin en myöskään mennyt”, on Esa Pakarinen kirjoittanut päivästä.

Vielä 1900-luvun alussa itsemurhan tehneet eivät saaneet kirkollisia hautajaisia, mutta nyt aika oli jo toinen.

Niemen itsensä kerrotaan tehneen hautajaisistakin ilon juhlat.

– Meidän Niemien hautajaisetkin ovat hauskoja. Jokainen surkoot yksin, hautajaisissa muistellaan mukavia, on veljenpoika Elmer Niemi muistellut Masa Niemen todenneen.

Juttua päivitetty 13.8. klo 10.00: Pekka ja Pätkä -elokuvat tuotti Suomen Filmiteollisuus