Vähemmän lihaa, turvemaat suojeluun, bioenergialle jarrua... 4 tapaa joilla IPCC:n ilmastoraportti iskee suomalaisiin

Julkaistu:

Ilmasto
Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti patistaa myös suomalaisia perusteelliseen muutokseen maankäytössä ja ruoantuotannossa.
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi torstaina odotetun jättiraporttinsa ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavista toimista. Aiheeseen liittyvää tutkimusta yhteen kokoava raportti keskittyi tällä kertaa erityisesti maankäytön ja ruoantuotannon vaikutuksiin.

– Tähän saakka IPCC on keskittynyt pääasiassa fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen, joka on tietenkin tärkeä asia. Mutta samalla ruokajärjestelmän ja muun maankäytön vaikutukset ovat jääneet vähän vähemmälle. Tässä raportissa tämä kuva täydentyy, sanoo raporttiin tuoreeltaan tutustunut Sitran kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila.

Aiempien raporttien tapaan nyt julkaistu yli 1000-sivuinen selvitys patistaa ihmisiä nopeisiin toimiin, jotta ilmastokatastrofi voidaan välttää.

– Kyllähän se on aika karua luettavaa. Moni asia on ollut jo hyvin tiedossa. On silti hyvä, että kootaan yhteen viimeisin aiheeseen liittyvä tutkimustieto, Mattila kuvailee.


IPCC:n mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen tavoiteltuun alle kahteen celsiusasteeseen ei ole mahdollista, jos ihmiskunta ei tee muutoksia maankäyttöön ja ruoantuotantoon. Tällä on suuri vaikutus Suomeen, jossa metsätalous on merkittävä ala ja jossa hallitus parhaillaan pohtii rajoja puunkäytölle.

Asiantuntijoiden mukaan Suomella on vielä paljon tehtävää saadakseen maankäyttönsä raportissa vaaditulle kestävälle pohjalle.

– Me emme ole tehneet vielä mitään toimia maaperän päästöjen vähentämiseksi. Meillä on tutkimushankkeita, mutta mikään ei ole muuttunut politiikaksi. Paljon puhetta kyllä on, totesi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Helsingin Sanomille.

IS listasi raportista neljä ehdotusta, joilla on merkittävä vaikutus Suomen talouteen ja suomalaisten jokapäiväiseen elämään.

1. Vähemmän lihaa

Ruoantuotanto on IPCC:n mukaan merkittävä ilmastopäästöjen lähde, jonka merkitys kasvaa kaiken aikaa väestön lisääntyessä.

– Raportissa todetaan että 25–30 prosenttia päästöistä tulee ruokajärjestelmästä, ja että sillä ja maankäytöllä kokonaisuutena on aika suuri vaikutus, Mattila sanoo.

Erityisesti lihan tuottamiseen tarvitaan paljon maapinta-alaa, jonka lisäksi syntyy suoria päästöjä. IPCC:n mukaan esimerkiksi puolet maailman metaanipäästöistä aiheutuu lihan ja riisin tuotannosta. Lihan kulutus on ollut kasvussa sekä Suomessa että maailmalla, ja IPCC:n mukaan tähän pitäisi saada muutos.
– Pitäisi syödä vähemmän lihaa ja sitä syödessä tietää, että se on tuotettu kestävämmin. Että esimerkiksi ei ole raivattu metsää jotta näille eläimille saadaan kasvatettua rehua, Mattila sanoo.

Lihan syömisen vähentäminen on järkevää myös terveyssyistä. Mattilan mukaan kokonaan lihasta luopuminen ei kuitenkaan ole tarpeen.

– Toki jatkossakin mukaan mahtuu jonkin verran myös kestävästi tuotettua lihaa.

2. Maatalous kestävälle pohjalle

Raportissa merkittävän sijan saa maataloustuotannon kestävyys, joka luonnollisesti koskettaa myös Suomea. Mattila muistuttaa, että suomalaisesta ruokajärjestelmästä puhuttaessa kyse ei ole pelkästään kotimaassa tuotetusta ruoasta, sillä merkittävä osa vaikutuksista ulottuu Suomen rajojen ulkopuolelle.

– On laskettu että suomalaisten kuluttaman ruoan tuottamiseen käytettävästä pinta-alasta 40 prosenttia on Suomen rajojen ulkopuolella. Kestävä tuotanto on mahdollista muuallakin, mutta meidän pitäisi tietää enemmän siitä, kuinka meidän ruoka on tuotettu.


Kestävällä tuotannolla tarkoitetaan, että ruoka pyritään tuottamaan mahdollisimman pienin päästöin ja niin, että maaperä ei köyhdy tuotannon seurauksena.

– Myös Suomessa peltojen orgaaninen aines on vähentynyt, ja sitä pitäisi saada lisättyä erilaisilla viljelymenetelmillä. Tästä on monenlaista hyötyä, tulee vähemmän ravinnepäästöjä, vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja pelto tuottaa paremmin.

Mattilan mukaan Suomessa on jo käynnissä laajoja pilottihankkeita uudenlaisten ja kestävien viljelymenetelmien kanssa.

– Suomessa nämä ongelmat tiedostetaan hyvin ja viljelijät ovat lähteneen innokkaasti mukaan työhön.
Myös Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK kertoi torstaina tukevansa IPCC:n erikoisraportin suosituksia. Järjestön mukaan Suomessa on jo otettu käyttöön useita niistä keinosta, joita raportti suosittaa.

Raportissa nostetaan esiin myös ruokahävikki: nykyisellään jopa 30 prosenttia maailmassa tuotetusta ruoasta menee hukkaan. Hävikin pienentäminen olisi hyvä keino vähentää ruoantuotannon kuormitusta.

3. Turvemaat suojeluun

IPCC:n raportissa yhdeksi tärkeimmäksi ja nopeavaikutteiseksi keinoksi vähentää maankäytöstä syntyviä ilmastopäästöjä mainitaan soiden ja turvemaiden suojeleminen. Tämä johtuu siitä, että kosteikkoinen maaperä sitoo runsaasti hiiltä, jonka vapauttaminen on tuhoisaa ilmastolle.

Suomessa aihe on arka, sillä turve on edelleen merkittävässä roolissa maamme energiantuotannossa. Suomessa toimivat ympäristöjärjestöt vaativat välittömästi raportin julkistamisen jälkeen turpeen polttamisen välitöntä lopettamista. Antti Rinteen (sd) hallituksen hallitusohjelmassa turpeen energiakäytön on ennustettu loppuvan 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa.


Energian lisäksi turvesoita kuitenkin raivataan myös ruoantuotannon tarpeisiin.

– Suomessa on paljon turvemaita myös viljelykäytössä, ja niitä myös raivataan edelleen viljelykäyttöön. Metsän hävittäminen ruoan viljelyä varten on hankala asia, erityisesti turvemailla joista tulee enemmän päästöjä kuin kivennäismailla, Mattila sanoo.

Oma merkityksensä on myös sillä, kuinka raivattuja turvemaita viljellään.

– Tässä on olemassa uusia, lupaavia menetelmiä, kuten kosteikkoviljely.

4. Hakkuumäärät kuriin

Tänä vuonna Suomessa on keskusteltu kiivaasti hiilinieluista ja metsien hakkuumäärien kestävyydestä, kun Suomeen on suunniteltu useita suuria sellu- ja biotehtaita. Myös hallituksen sisällä puolueet ovat olleet eri linjoilla siitä, minkä verran metsää voi hakata vuosittain kestävästi.


IPCC:n raportin mukaan metsäkato on merkittävä ongelma ja metsien istutus tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Raportti myös kehottaa jarruttelemaan bioenergian tuotantoa, jos se vie tilaa maataloudelta.

– Raportissa on nostettu esiin metsäkato ylipäänsä. Yhtenä isona asiana on nostettu kilpailu maankäytöstä, että meidän ei pidä vähentää ruoantuotantoa siksi että kasvatetaan metsää bioenergiaa varten, Mattila kertoo.

– Kilpailu maankäytöstä on koko ajan kiihtymässä, esimerkiksi että tuotetaanko monipuolisesti kasviksia vai bioenergiaa. Tämä kilpailu kiihtyy väestönkasvun ja kulutuksen kasvun myötä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt