Jyrki Lehtolan kolumni: Lugemine on eilicen vahle

Julkaistu:

Kolumni
Kirjojen suurimpia ongelmia on se, että niissä on kirjaimia ja niissä joutuu keskittymään jonkun toisen luomaan liian hitaaseen maailmaan, kirjoittaa Jyrki Lehtola.
Lugemine on mahtavaa! Gaiggi lugevat nygyää!

Tai eivät lue, vaan kuuntelevat, kun joku lukee niille rauhoittavalla äänellä niin kuin lapsille luetaan. Nykylukijoilla ei ole kirjaa kädessään, vaan kuulokkeet korvillaan ja ne tekevät ruokaa, ajavat autoa, kuntoilevat, kiipeävät vuorista korkeimmalle kuunnellessaan äänikirjoista tarinoita ja tarinoiden opetuksia ja niistä kumpuavia ajatuksia, jotka niillä jo on, ja kun ne suosittelevat kirjaa, ne suosittelevat omia ajatuksiaan.

Eikä tuokaan riitä. Vuorokaudessa on 24 tuntia ja maailmassa on tosi paljon kirjoja, jotka vahvistavat omia ajatuksia. Siksi esimerkiksi Alexander Stubb kuuntelee kirjoja 1.5-kertaisella nopeudella, jotta pääsisi treenatessaan hyppimään terhakkaammin tutusta ajatuksesta ajatukseen, joka Stubbilla jo on.

Onneksi on poikkeusyksilöitä, jotka 40 vuotta myöhässä löysivät käsitteen ”postmoderni” ja käyttävät sitä kuin taskulamppua, jolla löytää se umpikuja, jossa 5G-verkko jo toimii.

Tällainen poikkeusyksilö on Ylen entinen johtaja Mikael Jungner, jolla on niin paljon ajatuksia, että jos saisi sinne Jemeniin vähän kärsivällisyyttä, pian Jungner ratkaisee teidänkin ongelmanne.

Jungnerin mielestä Suomen kielestä kannattaisi luopua, koska sillä ei pysty kuvaamaan sitä tunnetta, kun sielullinen tyhjyys yhtäkkiä täyttyikin omalla twiitillä.

 

Vuorokaudessa on 24 tuntia ja maailmassa on tosi paljon kirjoja, jotka vahvistavat omia ajatuksia.

Helsingistä pitää tehdä maatalouden kannalta omavarainen, koska Hesa nyt vain on Stadi ja landella luullaan Teatteria teatteriksi eikä ravintolaksi, jonka VIP-puolella ratkotaan maatalouden ongelmia.

Yliopistossa on tosi, tosi tylsää!

Nyt Jungner on miettinyt kaukosäädintä etsiessään kirjallisuutta ja päätynyt kahteen radikaaliin kyseenalaistukseen.

Ensinnäkin kirjat ovat AINA SAMANMITTAISIA toisin kuin Ylen entiset johtajat, jotka ovat ERIMITTAISIA.

Toisekseen kirja on vanhentunut käyttöliittymä, jolle ei ole käyttöä Jungnerin postmodernissa satumaassa.

Kirjojen suurimpia ongelmia on se, että niissä on kirjaimia ja niissä joutuu keskittymään jonkun toisen luomaan liian hitaaseen maailmaan, mikä on monella tavalla loukkaavaa silloin, kun on kiire illalliselle oman pään sisälle. Kaiken lisäksi kirjoista puuttuu vuorovaikutuksellisuus, mikä on se sana, jota käytetään, kun ei ole enää mitään sanottavaa, koska ei ole lukenut kirjoja.

Jungnerin mukaan kirjoja ei tarvita, koska kaiken tarpeellisen saa tv-sarjoista ja sosiaalisesta mediasta. Ihmiskunnan kehityksen huippuhetki olikin, kun me kaikki vietimme vuorokauden katsomalla Stranger Things -sarjan viimeisimmän tuotantokauden putkeen ja sitten sosiaalisessa mediassa kerroimme katsoneemme Stranger Things -sarjan viimeisimmän tuotantokauden putkeen ja Mikael Jungner hyväksyi kehityksemme sydän-emojilla.

Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt