Stalinin vainoissa teloitettiin valtava määrä suomalaisia – lista 963 uhrin nimistä, tiedoista ja ampumispäivästä julki

rac

Julkaistu:

Josif Stalinin mieletön terrori ei unohdu. Maanantaina kunnioitettiin Sandarmohin metsän joukkohaudoista löydettyjä suomalaisuhreja lukemalla kaikkien nimet ääneen.
Pastori Vaslav Skopets toimitti muistopalveluksen Helsingin Ortodoksisen seurakunnan hautausmaalla sijaitsevassa Profeetta Elian kirkossa. Palveluksen aikana kymmenen henkilöä luki uhrien nimet puoliääneen.

Kirkossa mainittiin yhteensä 647:n Suomessa syntyneen suomalaisuhrin nimet. Samana päivänä (5. elokuuta, Sandarmohissa teloitettujen kansainvälisenä muistopäivänä) järjestettiin Kanadassa ja Yhdysvalloissa vastaavat tilaisuudet ja luettiin siellä syntyneiden suomalaisten nimet.

Nimilista Karjalan Sivistysseuran nettisivuilla

Karjalan Sivistysseura julkaisee Sandarmohissa teloitettujen suomalaisten nimilistan kokonaisuudessaan (katso lista tästä, pdf). Nimiä on yhteensä 963.

Nimen perään on tarkasti kirjattu uhrin henkilötiedot sekä päiväykset pidätyksestä, tuomiosta ja ampumisesta.

Sandarmoh on Äänisen pohjoispuolella

Surullisenkuuluisa Sandarmohin metsä sijaitsee Venäjällä, Karjalan tasavallassa. Matkaa Karhumäen kaupunkiin ja Äänisen pohjoiskärkeen on noin 20 kilometriä.


Kyseiseen ”kauhujen kalmistoon” teloitettiin ja haudattiin vuosien 1937 ja 1938 aikana yli 7 000 henkilöä, jotka edustivat eri kansallisuuksia ja ammattikuntia.

Diktaattori Josif Stalinin (1878–1953) motiivit olivat aina arvoituksellisia, mutta selvää lienee, että hän halusi eroon useista Neuvostoliiton vähemmistökansallisuuksista, myös suomalaisista.

Sandarmohin uhreista on suomalaisia noin seitsemäsosa. Useimmat heistä olivat loikanneet itärajan yli uuden elämän tai unelmoimansa työläisten paratiisin perään jo 1920-luvun puolella.

Suuri määrä suomalaisia saapui Neuvostoliittoon myös Pohjois-Amerikasta koetettuaan onneaan ensin uudella mantereella.

Antti Tuurin Ikitie

Suurelle suomalaisyleisölle nämä 80 vuoden takaiset tapahtumat ja murhenäytelmät tulivat tutuksi viimeistään Antti Tuurin romaanista Ikitie sekä siihen perustuvasta AJ Annilan ohjaamasta elokuvasta.


Ikitie sijoittuu Petroskoin kaupungin lähialueille. Sen kuvaama joukkoteloitus tapahtui Krasnyi Borin metsässä, joka sijaitsee vain parin sadan kilometrin päässä Sandarmohista.

Totuus paljastui 1997

Sandarmohin hautausalue naamioitiin huolellisesti teloitusten loputtua siellä vuoden 1938 jälkeen. Sen olemassaolosta ei tihkunut tietoja vuosikymmeniin, kunnes Neuvostoliiton romahdettua arkistot aukenivat ja kadonneiden neuvostokansalaisten etsintä sai vauhtia 1990-luvun alussa.

Venäläisen Juri Dmitrijevin johtama Memorial-yhdistyksen retkikunta löysi salaisen hautapaikan heinäkuussa 1997.

Lähde: Eila Lahti-Argutina: Olimme joukko vieras vaan - venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Turku, Siirtolaisuusinstituutti, 2001. Otos: Irina Takala