Venäjän jättimäinen sotaharjoitus Itämerellä juontaa juurensa vuoteen 1714 – ”Gangutin” taistelu Hangossa on Venäjän laivaston Tolvajärvi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Venäjän jättimäinen sotaharjoitus Itämerellä juontaa juurensa vuoteen 1714 – ”Gangutin” taistelu Hangossa on Venäjän laivaston Tolvajärvi

Venäjän Merikilpi-sotaharjoituksen juuret ulottuvat Suureen Pohjan sotaan.

Maurice Baquoin näkemys Riilahden meritaistelusta.

4.8.2019 11:52

Venäjän Itämerellä käynnistämä Merikilpi 2019 -merisotaharjoitus juontaa jo vuoteen 1714. Asiaan kiinnitti huomiota Pekka Hakala Helsingin Sanomissa (HS 2.8.).

Sotaharjoitukseen osallistuvat samat 49 alusta, jotka olivat sunnuntaina Pietarissa ja Kronstadissa juhlistamassa Venäjän laivaston päivää, jonka viettäminen oli aloitettu 80 vuotta sitten. Sotaharjoitus on tavallaan paraatin kotiutuspurjehdus.

Venäjä viettää Laivaston päivää heinäkuun viimeisenä sunnuntaina, koska Pietari Suuren vuonna 1696 perustama Venäjän Itämeren laivasto saavutti ensimmäisen voittonsa 27.7. 1714 käydyssä Hankoniemen eli ”Gangutin” meritaistelussa, jossa sillä oli vastassa Turussa syntyneen kontra-amiraali Nils Ehrenskiöldin johtama Ruotsin saaristolaivasto-osasto.

Käynnissä oli Suuri Pohjan sota.

Suomen historiassa ”Gangut” rinnastuu Tolvajärveen, jossa saavutettiin Talvisodan ensimmäinen voitto.

Hankoniemi on ruotsiksi Hangöudd, joka kääntyi venäjäksi Gangut (H=G), joten Gangutskoje srazenije on Hankoniemen meritaistelu, joka Suomessa tunnetaan myös Riilahden meritaisteluna.

Venäläisten soudettavat ja ketterät kaleerit pärjäsivät tiistaina 27. heinäkuuta utuisessa lähes tyynessä säässä paremmin kuin ruotsalaiset vastustajansa.

Paikka oli ”sisämerellä” Hankoniemen pohjoispuolella Bromarvin Riilahdessa. Parin tunnin taistelun jälkeen Ruotsi oli lyöty, ja eloon jääneet merisotilaat vankeja, myös haavoittunut Ehrenskiöld ja aluksensa Elefanten.

Koska sodissa noudatettiin vielä – ainakin ylempien upseerien kesken – herrasmiessääntöjä, Pietari Suuri halusi myöntää Ehrenskiöldille amiraalin arvon ja palatsin. Tämä palasi mieluummin Ruotsiin Uudenkaupungin rauhateon yhteydessä vuonna 1721.

Riilahti lähdössä merelle.

Venäjän laivaston perinteisiin kuuluvat Gangut-nimiset alukset, kuten vuonna 1908 tilatut Gangut-luokan taistelulaivat.

Suomen merivoimissa palveli vuosina 1940–43 miinalaiva Riilahti, joka sisaraluksensa, myös meritaistelusta (1789 ja 1790) nimensä saaneen Ruotsinsalmen kanssa miinoitti kesäkuussa 1941 Suomenlahtea. Tämä ns. Jumindan miinasulku johti suureen inhimilliseen katastrofiin, kun Neuvostoliitto alkoi saksalaisten lähestyessä Tallinnan evakuoimisen.

Riilahden päälliköstä kapteeniluutnantti Osmo Kivilinnasta tuli maaliskuussa 1943 Mannerheim-ristin ritari.

Elokuussa 1943 neuvostoliittolaiset moottoritorpedoveneet upottivat Riilahden.

Yksi Riilahden seuraajista, miinalaiva Hämeenmaa, loukkasi Venäjän alueellista koskemattomuutta torstaina. Rauhan aikana tekivät alueloukkauksen myös suomalaiset sukellusveneet, jotka alkoivat miinoittaa Neuvostoliiton vesiä kesän alussa 1941, eli jo ennen Jatkosodan virallista alkamista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?