IS:n erikoislehti Toinen maailmansota ilmestyi – Hitlerin hyökkäyksestä Puolaan pian 80 vuotta

Julkaistu:

HISTORIA
Toinen maailmansota oli ihmiskunnan tuhoisin valtataistelu, joka vaati arviolta 60 miljoonaa uhria. Ilta-Sanomat julkaisi maailmanpalosta 100-sivuisen erikoislehden.
Saksan sotakone vyöryi rajan yli Puolaan aamuyöllä 1. syyskuuta 1939. Siitä alkoi lähes kuusi vuotta kestänyt tappaminen, joka päättyi vasta Japanin ehdottomaan antautumiseen kahden ydinasein tehdyn iskun jälkeen 1945. Yhdysvallat pudotti ensimmäisen atomipommin Hiroshimaan 6. elokuuta 1945, tasan 74 vuotta sitten.

Ilta-Sanomien uusi erikoislehti Toinen maailmansota avaa ikkunan maailmanpalon historiaan ainutlaatuisten reportaasien ja valokuvien, tietografiikan ja sodan käännekohdat selittävien artikkeleiden avulla.


Lehti vie lukijan muun muassa Puolan ja Saksan rajaseudulle ja kertoo sodan symbolisen ensimmäisen uhrin tarinan – hän oli pienviljelijä Franz Honiok, jonka Gestapo valikoi murhattavaksi Gleiwitzin radioasemalla lavastetussa rajavälikohtauksessa.

Lähiomaiset etsivät Honiokia pitkään tämän mystisen katoamisen jälkeen. He kuulivat murhasta vasta 1960-luvun alussa, kun Saksan demokraattisessa tasavallassa DDR:ssä julkaistiin elokuva nimeltä Tapaus Gleiwitz.

– Perhe sai tietää vasta tästä elokuvasta, että Franz tapettiin radioasemalla, kertoi Honiokin veljentytär Regina Piecyk IS:lle Puolassa.


Matemaatikko Alan Turingin veljenpoika Sir Dermot Turing kertoo lehden erikoishaastattelussa, kuinka Britannian viestitiedustelukeskus Bletchley Parkissa onnistui murtamaan Saksan Enigma-salakirjoituksen. Se ei käynyt ihan niin kuin elokuvissa.

– Alan Turingin osuus oli tarttua puolalaisten ajatukseen eri asetuksia kokeilevasta koneesta ja kehittää sen avulla yksinkertainen menetelmä, jonka avulla Enigman asetukset voitiin selvittää rutiininomaisesti joka päivä. Se onnistui vuodesta 1940 aina sodan loppuun saakka, Dermot Turing sanoo IS:lle.


Lehdessä on lisäksi muun muassa toimittaja Timo Paunosen ja valokuvaaja Antti Hämäläisen laaja reportaasi Normandian maihinnousun verisimmältä rantakaistalta, Omaha Beachilta, jossa Yhdysvaltain 1. jalkaväkidivisioona menetti lyhyessä ajassa lähes 1 200 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina. Toimittaja Johannes Kotkavirta raportoi, kuinka Omaha Beachin pahimmat tappiot kärsinyttä kansalliskaartin yksikköä muistellaan yhä Bedfordissa, Virginiassa.


 

Omaha Beachin pahimmat tappiot kärsinyttä kansalliskaartin yksikköä muistellaan yhä Bedfordissa, Virginiassa.

Toinen maailmansota jäi historiaan ihmiskunnan tuhoisimpana valtataisteluna, joka vaati arviolta 60 miljoonaa uhria ja aiheutti ennen näkemättömän suuria kärsimyksiä siviiliväestölle Euroopassa, Aasiassa ja Tyynellämerellä. Leningradin eli nykyisen Pietarin lähes 900 päivää kestäneen saarron aikana kuoli satoja tuhansia ihmisiä nälkään ja pommituksiin. Erna Ivanovna Lezusar, 93, kertoo Arja Paanasen haastatelussa, millainen helvetti piiritetty kaupunki oli.


Toimittaja Seppo Varjus puolestaan kysyy lehden lopussa, oliko Hiroshiman ja Nagasakin tuhoaminen välttämätön paha sodan lopettamiseksi ja arvioi, että Yhdysvaltain palopommitukset Japanin kaupunkeihin olivat itse asiassa yhtä tuhoisia kuin atomipommit.
  • Toinen maailmansota -erikoislehti on myynnissä lehtipisteissä rajoitetun ajan yhdessä Ilta-Sanomien kanssa.