Mopopoikien upea käytös kerää kiitosta – taustalla perilapualainen tapa: ”Ulkopaikkakuntalaiset monesti ihailevat” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mopopoikien upea käytös kerää kiitosta – taustalla perilapualainen tapa: ”Ulkopaikkakuntalaiset monesti ihailevat”

Mopopoikien tyylikäs käytös kerää kehuja.

1.8.2019 8:20

Lapualaiset mopopojat osoittivat esimerkillistä käytöstä viime viikolla osoittamalla kunniaa vainajan autosaattueelle. Lapuan Sanomiin kirjoittanut Katja ihasteli, kun kolme mopopoikaa pysäytti ajopelin tien laitaan.

”Erityisen hienolta tuntui, kun kolme mopopoikaa pysäyttivät ajopelinsä tien laitaan. Tämän lisäksi pojat yllättäen ottivat vielä kypärät päästä. Aivan uskomatonta!”, Katja kirjoitti.

Taustalla on vanha lapualainen tapa, jonka paikalliset tuntevat hyvin.

Kappelin piha Lapuan terveyskeskuksen takana täyttyy autoista keskiviikkoiltana kello 17.30 aikaan. Hautaustoimistourakoitsija Pertti Latva-Rasula on peruuttanut mustan auton kappelin ovelle ja kiinnittänyt keulaan Suomen lipun. Hän vilkaisee kelloon. Puolen tunnin kuluttua alkaa hartaushetki, minkä jälkeen lähiomaiset ja muu saattoväki lähtevät saattamaan vainajaa Simpsiön talvihautaan odottamaan myöhemmin järjestettäviä hautajaisia.

  • Yllä olevalta videolta voit katsoa, miltä saatto näytti Lapualla keskiviikkoiltana.

Letkassa on noin 40 autoa: vainajan tuttuja ja oman kylän asukkaita.

Saattue kulkee hiljaa ja arvokkaasti mustan auton perässä.

Kulkue kääntyy liikenneympyrästä kohti Lapuan keskustaa. Liikennevalot vilkkuvat ja kirkonkellot alkavat soittonsa.

– Saatto on aina koskettava näky. Kyyneleet tulevat silmiin joka kerta, kertoo hautaustoimisto- ja kukkakauppayrittäjä Tiina Joensuu, joka on sitonut myös tälle saattoväelle monia surunvalittelukimppuja.

Pentti Haukkala ottaa lakin pois päästään, kun saatto ajaa ohi.

Kun kulkue on saapunut määränpäähän ja arkku on siirretty talvihaudaksi kutsutun rakennuksen kylmiöön, on saattovirren sekä lohdutusten, halausten ja kukkasten vuoro.

Lapualainen Pentti Haukkala on käymässä hautausmaalla, kun horisonttiin ilmestyy musta auto perässään pitkä autoletka. Hän ottaa lakin pois päästään, kuten hyviin tapoihin kuuluu.

Haukkala on lukenut lehdestä, että Hellanmaassa on kuollut mies. Tästä saatosta hän ei tiennyt, mutta on kyllä osallistunut lukemattomia kertoja saattoihin. Perinne on siis tuttu.

– Kun joku kuolee, naapurit alkavat soitella toisilleen ja kysellä, koska on saatto. Sana kulkee, ja ihmiset kokoontuvat sairaalan kappelille, jossa pidetään rukoushetki ja veisataan yksi tai kaksi virttä. Lähiomaiset ovat siinä arkun ympärillä ja muut ihmiset toisessa huoneessa.

Saatto on yhteisön viimeinen kunnianosoitus vainajalle.

Saattoväkeä on sitä enemmän, mitä tunnetummasta henkilöstä on kysymys. Myös nuorten vainajien saatoissa on nähty pitkiä saattoletkoja: autoja voi olla jopa satoja.

Haukkalan mukaan saattuetta kunnioitetaan aina parhaalla mahdollisella tavalla.

Kypärät päästäTällä paikalla Luka Kojola, Iisakki Laurila ja Iiro Luoma pysähtyivät kunnioittamaan vainajaa ja suruväkeä Lapualla. Kypärät he riisuivat mopon penkille.

– Autot, pyöräilijät, mopoilijat ja jalankulkijat pysähtyvät ja ottavat lakit pois päästä.

– Kun omaa isääni tuotiin talvihautaan, istuin siinä ensimmäisessä autossa ja näin, kun isä ja poika olivat pellolla keräämässä olkipaaleja ja pysähtyivät tekemään kunniaa. Kyllä sellainen tuntuu omaisesta mukavalta.

Lapualla on välillä keskusteltu siitäkin, pitäisikö saattokulkueista luopua liikenneturvallisuuden nimissä. Tapa on kuitenkin koettu niin arvokkaaksi, että siitä on haluttu pitää kiinni.

– Onhan tämä hieno paikallinen tapa. Ulkopaikkakuntalaiset tätä monesti ihailevat, sanoo Haukkala.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?