Jopa kolmannes vanhuksista käyttää alkoholia liikaa – tutkija: ”Kehityssuunta on huono” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Jopa kolmannes vanhuksista käyttää alkoholia liikaa – tutkija: ”Kehityssuunta on huono”

Samaan aikaan, kun alkoholinkäyttö on vähentynyt työikäisten keskuudessa, alkoholin riskikäyttö on lisääntynyt eläkeikäisillä.

65 vuotta täyttäneistä jopa kolmannes juo liikaa. Myös 65 vuotta täyttäneiden alkoholikuolleisuus on viime vuosina kasvanut.­

1.8.2019 6:35

Kotihoitaja näkee heti, että 68-vuotiaan Mairen kodissa kaikki ei ole kunnossa.

Tyhjiä viinapulloja lojuu pitkin lattiaa. Asunto on siivoamatta ja haisee tunkkaiselta.

Maire itse ei ole käynyt suihkussa moneen päivään. Hänellä on paha mustelma poskessa. Hän kertoo kaatuneensa kotona.

Laukaan kunnan palvelupäällikkö Maarit Engelberg on nähnyt monia Mairen tapaisia kotona tissuttelijoita uransa varrella. Engelberg sanoo, että eläkeläisten viinan käyttö on lisääntynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana.

Aihe on Engelbergin mukaan tabu. Eläkeläinen yrittää usein pitää salassa viinan kanssa lotraamisensa. Hän juo pitääkseen loitolla yksinäisyyden tunteensa.

– Viinan käyttö johtaa erakoitumiseen. Hän alkaa karttaa muita ihmisiä, Engelberg kertoo kierteestä.

Tilastot tukevat Engelbergin havaintoja. Joka kolmas 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista käyttää alkoholia liikaa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista.

Tilaston mukaan viime vuonna 31,1 prosenttia tästä ikäluokasta käytti alkoholia liikaa. Vuotta aiemmin lukema oli tätäkin korkeampi, 33,7 prosenttia.

Tilastotietoa on vuodesta 2013 alkaen. Sen perusteella nousu on ollut jyrkkää. Vuonna 2013 lukema oli 28 prosenttia.

Tilasto perustuu alkoholin kulutusta mittaavaan AUDIT-testiin. Sillä mitataan juomisen määrää, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti. Henkilön katsotaan käyttävän liikaa alkoholia, jos hän saa tästä testistä tietyn määrän pisteitä.

THL:n erikoistutkija Janne Härkönen tunnistaa lisääntyneen riskikäytön eläkeläisillä.

– Samaan aikaan, kun alkoholinkäyttö on vähentynyt työikäisten keskuudessa kymmenen viime vuoden aikana, alkoholin riskikäyttö on lisääntynyt eläkeikäisillä. Tämä näkyy myös alkoholihaitoissa siten, että eläkeikäisten alkoholikuolleisuus on lisääntynyt, hän kertoo.

THL:n tilastoista selviää, että eläkeläisten alkoholikuolleisuus on kasvussa. Samaan aikaan työikäisten 35–64-vuotiaiden alkoholikuolleisuus on laskussa. Tilastoissa lasketaan viinaan kuolleiden määrä sataa tuhatta ihmistä kohden vuodessa.

Yli 65-vuotiaissa luku oli kymmenen vuotta sitten 42 ja vuonna 2016 jo 54,8. Työikäisissä vastaava luku laski kymmenessä vuodessa 73 kuolleesta 50,4 kuolleeseen.

Kehityssuunta on siis eläkeläisten osalta huono. Härkönen muistuttaa, että työikäiset juovat edelleen selvästi enemmän kuin eläkeikäiset.

– Se suunta johtuu siitä, että on eläköitymässä sukupolvia, jotka ovat tottuneet juomaan aiempaa enemmän. Se on väistämätöntä, että riskikäyttökin lisääntyy, koska eläkkeelle siirtyy ihmisiä, jotka ovat juoneet enemmän koko elämänsä.

Härkönen muistuttaa myös, että AUDIT antaa Suomessa korkeita lukuja, koska Suomessa humalahakuinen juominen on yleistä. Sillä saa testissä korkeat pisteet. Liikakäytön rajat ovat matalammat vanhoilla kuin keski-ikäisillä ja nuorilla ihmisillä.

Vanhusten alkoholin käytöstä on syntynyt myös häiriöitä. Ilta-Sanomat uutisoi keskiviikkona 71-vuotiaasta miehestä, joka häädettiin Päijät-Hämeen käräjäoikeuden päätöksellä senioritalosta, koska hänen asunnostaan tuli jatkuvasti häiriöitä alkoholinhuuruisten juhlien vuoksi.

Sisko Salo-Chydenius kertoo, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tunnisteta alkoholin liika- ja riskikäyttöä. Siellä osataan kyllä puuttua graaviin päihdeongelmaan, mutta liika- ja riskikäyttöä ei usein tunnisteta.­

A-päihdeklinikalta eläköitynyt entinen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius kuitenkin kertoo, että ”railakas juhlija”-vanhus on poikkeustapaus. Yleensä vanhusten alkoholin liikakäyttö tapahtuu yksin – ja johtuu yksinäisyydestä. Pulloon saa tarttumaan myös masennus, ”elämän syvä murheellisuus” sekä sairaudet ja kivut.

– Sitten on myös ihan se, että kun ei pääse enää mihinkään. Ei uskalleta ja pystytä liikkumaan, eikä ole mielekästä tekemistä. Joku sellainen avuttomuuden ja toivottomuuden tunne. Taustalla on myös tietoisuus, että kuolema on kuitenkin lähempänä.

Härkönen nostaa tässä kohtaa esille erityisesti naiset. Naiset leskeytyvät paljon todennäköisemmin kuin eläkeikäiset miehet.

– Luulisi, että naisilla on näin ollen enemmän yksinäisyyttä ja muuta. Siellä voi olla enemmän näitä syitä.

Salo-Chydenius selittää, että yhteiskunta on muuttunut siitä, mitä se oli 1970- ja 1980-luvuilla. Siinä missä ennen mentiin kylään ja juotiin hyvät kakkukahvit, nyt alkoholin kuluttaminen on arkipäiväistynyt ja sitä on tarjolla joka paikassa.

Härkönen tuo esiin saman pointin.

– Voi ehkä sanoa, että asennoituminen on muuttunut. Alkoholin käyttöön suhtaudutaan sallivasti.

– Silläkin on merkitystä, että nykyiset 60- ja 70-vuotiaat ovat aiempaa terveempiä, ja heidän elintasonsa on korkeampi kuin aiemmilla sukupolvilla, muistuttaa Härkönen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?