Asiantuntijalta huolestuttava arvio Torniojoen lohien sairastumisen mahdollisesta syystä: ”Itämeren tila ei ole loistava”

rac

Julkaistu:

Tornionjoesta löydettyjen huonokuntoisten lohien sairastumisen syytä yritetään selvittää viranomaisvoimin, tiedottavat maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ruokavirasto.
Huonokuntoisia lohia on löydetty Tornionjoesta muutamia satoja, kertoo Luken ohjelmajohtaja Petri Suuronen STT:lle. Lohet ovat nyt kutuvaiheessa ja nousevat jokea.

– On poikkeuksellista, että huonokuntoisia lohia on näin paljon, Suuronen sanoo.

Lue lisää: Koko ikänsä Tornionjoessa kalastanut Juha, 63, teki järkyttävän havainnon lohista – kuvat: ”Jotain on pahasti pielessä”

Myös Ruotsista ja Norjasta on Suurosen mukaan kantautunut tietoja huonokuntoisista lohista. Ensimmäiset havainnot Tornionjoen huonokuntoisista kaloista tulivat kesäkuussa.

– Jos pääosa lohista on jatkossa tällaisia, se on lohikannalle huono juttu. Jos kyse on muutamista sadoista, se ei vielä kokonaisuudessa horjuta kantaa, Suuronen sanoo.

Ruokaviraston villi- ja vesieläinpatologian jaostopäällikkö Riikka Holopainen kertoo STT:lle, että Tornionjoessa havaituilla kaloilla on iho-oireita, ja ne ovat olleet väsyneen ja apaattisen oloisia.

Sairastuneita kaloja tutkitaan Ruokaviraston laboratoriossa Oulussa. Holopaisen mukaan Tornionjoelta on saatu lohia tutkimuksia varten heinäkuun puolivälin jälkeen.

Saaduille kaloille suoritetaan patologis-anatominen tutkimus, jotta voidaan selvittää mahdolliset taudinaiheuttajat ja bakteerit. Tutkimusten Holopainen kertoo olevan vielä kesken.


Sairastumiselle monia mahdollisia syitä

Lohilla on havaittu oireita jo useana vuonna sekä Tornionjoella että muilla Itämeren ja Atlantin lohijoilla. Viiden viime vuoden aikana Tornionjoen vesistöalueella ei ole todettu vaarallisia tarttuvia tauteja. Yhdeksi sairastumisen syyksi epäillään B1-vitamiinin puutosta.

– Aiemmilta vuosilta yhtä yksittäistä, oireita selittävää taudinaiheuttajaa ei ole löydetty, Holopainen kertoo.

Näkyvänä oireena kaloilla on usein todettu vesihometartunta.

Suuronen arvelee, että lohien tilanne saattaa liittyä ravinnonkäyttöön tai mahdolliseen puutostilaan. Hän vertaa tilannetta 90-lukuun, jolloin paljon poikasia kuoli tietynlaisen ravinnon aiheuttaman oireyhtymän vuoksi. Yhteyttä oireyhtymään ei ole pystytty todentamaan, mutta Suurosen mukaan syyt voivat olla samat.

Suuronen kertoo, että suurin osa lohista vaeltaa muutamaksi vuodeksi eteläiselle Itämerelle ravinnon vuoksi.


– Itämeren tila ei ole loistava, ja se voi heijastua kalojen ravintoon ja terveyteen, Suuronen kertoo.

Suuronen ei usko, että oireet ovat yhteydessä kalastukseen ja sen aiheuttamiin vahinkoihin. Huonokuntoisuus voi olla myös viruksen tai bakteerin aiheuttamaa.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kertoi maaliskuussa, että Tornionjoen lohikuolemien ja terveysongelmien syyksi epäiltiin ympäristömyrkkyä. Tällä viikolla myös SVT uutisoi lohien tilanteesta.

Holopaisen mukaan selviä viitteitä ympäristömyrkkyjen osuudesta kalakuolemiin ei ole saatu. Lapin ely-keskus seuraa Tornionjoen vedenlaatua.

Vaikka kalataudit eivät tartu ihmiseen, kuolleita, pilaantuneen oloisia tai vesihomeeseen peittyneitä kaloja ei Holopaisen mukaan tule käyttää.

– Ne eivät ole hyvää ravintoa, hän sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt