Jarno ”Paroni” Saarinen kuoli Monzassa 1973 – hautapaikasta tuli nähtävyys - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Jarno ”Paroni” Saarinen valitsi itse hautakivensä – hautapaikasta tuli motoristien pysähdyspaikka

Julkaistu: 27.7.2019 7:31

Jarno ”Paroni” Saarisen hauta on suosittu nähtävyys ja motoristien pysähdyspaikka Turussa.

Jarno ”Paroni” Saarinen oli rata­moottori­pyöräilijä ja lajin ensimmäinen suomalainen maailmanmestari: hän saalisti historiallisen tittelin 250-kuutioisissa vuonna 1972.

Saarinen syntyi joulukuussa 1945 turkulaiseen yrittäjäperheeseen. Vanhemmat pyörittivät hautaustoimistoa, ja perheeseen kuului kaksi vanhempaa poikaa. Myöhemmin Jarmon, Jarkon ja Jarnon veljessarjan täydensi pikkuveli Jari.

Ajaminen kiinnosti Saarista alusta asti, pallopelit eivät niinkään. Lempinimi syntyi jo lapsena, kun 7-vuotias Saarinen raahasi löytökissan perheen kesämökille. ”Kissaparoni” lyheni myöhemmin ”Paroniksi”.

Ahveniston ajoissa 1970 Jarno Saarinen piti johtoa käsissään suurimman osan 250-kuutioisten kisasta.

Tuleva mestari oli vasta kahdeksan menettäessään isänsä. Tämä menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen, ja isoveljet ottivat isän paikan Saarisen elämässä.

12-vuotiaana kuskinalku sai ensimmäisen moponsa, ja tie vei Turun Moottorikerhoon. Moottorit olivat läsnä myös elämänkumppanin löytämisessä: Saarinen kiinnitti huomiota mopolla huristelevaan 14-vuotiaaseen Soiliin, josta tuli myöhemmin luotettu matkakumppani ja vaimo.

Ensimmäisen kilpailunsa Saarinen ajoi 16-vuotiaana jääradalla ja sijoittui 125-kuutioisella Tunturillaan toiseksi. Myöhemmin hänestä tuli tallin harjoittelija ja testikuski – ei vähiten huoltotaitojensa vuoksi.

Saarinen opiskeli autoinsinööriksi ja kehittyi kuljettajana nopeasti. Hän oli paras junioriajaja vuosina 1963–64. Seuraavina vuosina kertyi useita Suomen mestaruuksia. Vuonna 1968 22-vuotias Saarinen ajoi ensimmäisen kansainvälisen kilpailunsa Itävallassa ja sijoittui 125-kuutioisella Puchilla neljänneksi.

Jarno ”Paroni” Saarisen lempinimi syntyi jo lapsena, kun 7-vuotias Saarinen raahasi löytökissan perheen kesämökille. ”Kissaparoni” lyheni myöhemmin ”Paroniksi”.

Saarinen valmistui insinööriksi 1971 ja voitti samana vuonna 350-kuutioisissa ensimmäisen MM-osakilpailunsa. Kausi päättyi kahteen MM-mitaliin: hopeiseen 350- ja pronssiseen 250-kuutioisissa. Maailmanmestaruuden hän voitti 250-kuutioisissa vuonna 1972. Se varmistui kotoisalla maaperällä Imatranajossa. 350-kuutioissa sijoitus oli toinen. Tuoreen avioparin telttamajoitus vaihtui hotelleihin, ja kilpailun mestarista voitti Yamaha-talli.

Saarisen oli tarkoitus ajaa Pohjois-Italian Monzassa toukokuussa 1973 MM-startit sekä 250- että 500-kuutioisissa.

Kisan turvallisuus oli huolettanut Saarista, eikä asiaa parantanut juuri ennen starttia tullut tieto lähtösuoran jälkeisen mutkan öljyläikästä. Sitä ei kuitenkaan siivottu pyynnöistä huolimatta, ja järjestäjät yrittivät myöhemmin kieltää asian.

Saarinen starttasi kilpailuun paalulta, mutta putosi lähdössä kolmanneksi. Toisena ajava Renzo Pasolini ei tiennyt öljystä, ja hän menetti mutkassa pyöränsä hallinnan, kaatui ja osui Saariseen. Sen jälkeen hän iskeytyi rataa reunustaviin teräspalkkeihin ja menehtyi välittömästi. 10 muutakin kuskia kaatui tilanteessa.

Jarno Saarinen oli ratamoottoripyöräilyn ensimmäinen suomalainen maailmanmestari.

Saarisen viimeisistä hetkistä on ristiriitaista tietoa. Erään kuljettajan mukaan suomalaiskuski nousi kaatumisen jälkeen ja yritti siirtyä turvaan. Yksi kaatuneiden kuskien pyöristä kuitenkin lensi sillä hetkellä ilmaan ja osui Saariseen tuhoisin seurauksin.

Jarno Saarinen kuoli Monzan radalla 20. toukokuuta 1973. Veljet hakivat hänet perheen ruumisautolla takaisin Suomeen. Saarinen haudattiin 2. kesäkuuta Turussa.

Mestarin menetys oli Yamahalle niin kova isku, että se veti tehdastallinsa pois kilparadoilta loppukaudeksi.

Jarno Saarisen hauta sijaitsee Turun vanhan hautausmaan pohjoispäässä, aivan Vasaramäen puoleisen portin läheisyydessä. Hauta on helppo löytää, sillä se on rivin viimeisenä, pääkulkuväylän vieressä Skanssinkujalla.

Jarno Saarisen hauta on tavallisena arkipäivänäkin täynnä kukkia. Se on yksi hautausmaan vierailluimpia paikkoja.

Hautakivi poikkeaa perinteisistä malleista, sillä se on luonnonkivimäisesti muotoiltu, pyöreä ja rosoinen graniittikivi. Kiven etupuolella on kaareva ”holvi”, jonka sisällä on Saarisen nimi sekä syntymä- ja kuolinaika. Kaunein yksityiskohta hautakivessä onkin Saarisen nimi, sillä kiveen on kaiverrettu kultaisella tekstillä hänen oma nimikirjoituksensa.

Tarinan mukaan kivi oli Saarisen oma valinta: hän oli aikoinaan Imatran ajojen yhteydessä katsellut ystävänsä ja kilpakumppaninsa Teuvo Länsivuoren kanssa läheisen kiviliikkeen tarjontaa ja mieltynyt erääseen hautakiveen. Vaimo Soili Saarinen (nyk. Karme) hankki kyseisen kiven menehtyneen miehensä haudalle. Karme on kertonut vierailevansa usein ex-miehensä haudalla tämän kuolinpäivänä.

Saarisen hauta on tavallisena arkipäivänäkin täynnä kukkia. Se on yksi hautausmaan vierailluimpia paikkoja. Turun Matkailuoppaat tekevät kesäisin opastettuja hautausmaakierroksia, joista yksi kulkee Urheilijat ja Liikuttajat -nimellä.

Jarno Saarisen hauta on tunnetusti myös suosittu motoristien vierailupaikka. Haudan lisäksi Saarisella on kotikaupungissaan Turussa näköispatsas, joka paljastettiin Barkerinpuistossa 2.7.2017.

Saarisen mukaan nimettyjä teitä löytyy Turun Ruissalosta, Alastaron moottoriradan läheisyydestä sekä italialaisen moottoripyörävalmistajan Benellin kotikaupungista Pesarosta.

Lähteet: Voittamattomat – Menestyksen salaisuus / Nita Korhonen, 2012. Ikuisesti nuori – Jarno Saarista etsimässä / Arto Teronen 2012. Ilta-Sanomien arkistot.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?