Aikalaislaskelma povasi valtavaa hintalappua: Näin paljon Karjalan palautus olisi maksanut Suomelle 1991

Julkaistu:

Karjalan palautus
Venäjällä pohdittiin Karjalan myymistä takaisin Suomelle 1990-luvun alussa. Pelkät perusinvestoinnit alueelle olisivat maksaneet maltaita, arvioitiin vuonna 1991.
Vaikka Suomi olisi saanut Karjalan takaisin Venäjältä ilmaiseksi vuonna 1991, olisi läänin kunnostus ja ylläpitäminen maksanut Suomelle melkoisen paljon.

Tarkemmin ottaen 105 650 000 000 markkaa, eli 105,65 miljardia markkaa. Nykyrahassa se on yli 26 miljardia euroa.

Näin ainakin, mikäli on uskominen Ilta-Sanomien toimittajien Sakari Nupposen ja Heikki Haapavaaran laskelmia vuodelta 1991. Toimittajat laskivat tuolloin jutussaan, paljonko Suomen tulisi investoida Karjalaan, jos se tekisi sinne vain välttämättömät perusinvestoinnit.

Laskelmat perustuvat olettamukseen, että noin 250 000 paikoilleen jäävän venäläisen lisäksi Karjalaan olisi alkuun muuttanut noin 50 000 suomalaista. Laskutoimitusten helpottamiseksi suurin osa heistä on sijoitettu 150 000 asukkaan suur-Viipuriin. Loput asuisivat 30 000 asukkaan pikkukaupungeissa: Sortavalassa, Käkisalmessa, Lahdenpohjassa, Koivistolla ja Terijoella. Enson teollisuustaajama on laskelmissa liitetty Imatraan.

Laskelmat on tehty syyskuussa 1991, kun Neuvostoliitto oli hajoamassa.


Karjala-kysymys tuli jälleen esiin, kun Venäjän entinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov kertoi Helsingin Sanomille venäläisten pohtineen Karjalan myymistä Suomelle vuonna 1991.

HS: Venäjä pohti tosissaan Karjalan myymistä vuonna 1991 – suomalaisille ei kerrottu



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Hintojen saamiseksi toimittajat ovat käyttäneet eri asioiden keskimääräisiä hintoja silloisessa Suomessa.

Esimerkiksi asuntojen rakentaminen ja peruskorjaus, jonka on laskettu maksavan vähintään 45 miljardia markkaa, perustuu siihen, että muutamassa vuodessa pitäisi rakentaa 300 000 asukkaalle 30 asuinneliötä. Lama oli laskenut asuntotuotannon neliöhinnan 4 000 markkaan, mutta toimittajat ovat laskeneet, ettei tällä selvittäisi Karjalan urakassa. Maksaahan vanhan korjaaminen aina enemmän kuin uuden rakentaminen.


Suuriin taajamiin olisi raken­nettava myös uudet sähkö-, vesi-, jätevesi- ja kauko­lämpö­verkot, sekä koulut, sairaalat ja muut kokoontumistilat. Näiden kustannusten laskemisessa toimittajat ovat olettaneet, että ne rakennettaisiin suomalaisten normien ja suomalaisen hintatason mukaan.

Maantieverkoston olisi saanut Karjalassa kuntoon 10 miljardilla markalla, kun tietyömaan kustannukseksi on arvioitu 2,5 miljoonaa markkaa kilometriltä. Oletetulla asukastiheydellä yleisiä teitä tarvittaisiin toimittajien mukaan 4 000 kilometriä.

– Tienkorjaajien on vaikea sanoa, onko nykyisessä tiekannassa lainkaan uudelleenkäytettäviä rakenteita, kerrotaan jutussa.

Kokonaan uuden tien rakentaminen, eli moottoritien puuhaaminen Helsingistä Pietariin maksaisi laskelmien mukaan 21 miljoonaa. Lentokentän saisi 300 miljoonalla, Viipurin sataman 100 miljoonalla.


Lue myös: Venäjä pohti Karjalan myymistä Suomelle 1990-luvun alussa? Sen aikaiset ministerit IS:lle: Mitään keskusteluja ei käyty

Laatokan rannalle rakennettava ydinvoimala täyttäisi uuden läänin energiantarpeen. 2 000 megawatin laitoksen hinnaksi arvioitiin vuonna 1991 kuusitoista miljardia markkaa.

Kokonaissummasta, 105 650 miljoonaa markkaa, puuttuu ympäristön puhdistamisesta ja neuvostoaikaisen rakennuskannan purkamisesta aiheutuvat miljardien menot.

– Kaiken kaikkiaan Karjalaan pitäisi investoida kymmenessä vuodessa ainakin yhden Suomen valtion vuosibudjetin verran, toimittajat päättävät.

Jutun mukaan tiedot on kerätty ”eri asiantuntijalähteistä”, mutta lukujen kohdalla ei yksilöidä, mistä ne tarkalleen ovat peräisin.


Koska luvut ovat niin käsittämättömän isoja, on niitä syytä laittaa niitä hieman kontekstiin. Tässä pari esimerkkiä.

Hornetien korvaajaksi hankittavien uusien hävittäjien on arvioitu maksavan Suomelle 7–10 miljardia euroa. Karjalaan hypoteettisesti upotetulla rahalla voisi siis ostaa lähes kolminkertaisen määrän hävittäjiä kuin nyt suunniteltu 64.

Jos Karjala-investointien hypoteettinen hinta, 26 miljardia, laitettaisiin kerralla Suomen tämän vuoden valtionbudjettiin, siitä tulisi ylivoimaisesti suurin kuluerä. Se olisi hieman alle puolet koko budjetin menoista (55,5 miljardia euroa).

Karjalan hinnalla saisi myös melkein kolme Olikoluoto 3 -ydinvoimalaa. Niiden hinnaksi on arvioitu noin 9 miljardia euroa.

Muita arvioita kustannuksista

Vuorineuvos Yrjö Pessi arvioi vuonna 1997, että palauttaminen aiheuttaisi suomelle 47 miljardin markan, nykyrahassa 10,1 miljardin euron, kustannukset kymmenessä vuodessa.

Arkkitehti Esa Paaso taas arvioi Ilta-Sanomille vuonna 1998, että pelkästään Viipurin kunnostus maksaisi 30 miljardia markkaa (nykyrahassa 6,4 miljardia euroa).

Kauppatieteen maisteri Veikko Saksi laski koko Karjan palautuksen kustannukset Karjalan palautus -kirjassa vuonna 2005. Hänen mukaansa kymmenessä vuodessa menisi 8–10 miljardia euroa julkisiin investointeihin ja 20 miljardia euroa yksityisiin investointeihin. Nykyrahassa nämä tarkoittavat noin 34,1 miljardia euroa.

Lähde: Ilta-Sanomat 19.5.2012.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt