Venäjä pohti Karjalan myymistä Suomelle 1990-luvun alussa? Sen aikaiset ministerit IS:lle: Mitään keskusteluja ei käyty

Julkaistu:

Paavo Väyrysen mukaan poliittisella tasolla oli selvää, ettei Venäjällä ollut valmiutta edes keskustella Karjalan tai sen osien palauttamisesta tai myymisestä.
Karjalan ja Viipurin menetykset 1944 tuntuivat Suomelle valtavilta tappiolta, varsinkin kun Suomi taisteli jatkosodassa torjuntavoitot puna-armeijan massiivisista hyökkäyksistä Tali-Ihantalan sekä Vuosalmen ja Viipurinlahden taisteluissa. Kysymys Karjalasta jäi avoimeksi haavaksi Suomen historiaan Petsamon ja Sallan alueiden menetysten ohella.

Karjala-kysymys tuli jälleen esiin, kun Venäjän entinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov kertoi vuoden 1991 tapahtumista Helsingin Sanomille.

Suljettujen ovien takana?

Fjodorovin mukaan Venäjä pohti vakavissaan Karjalan myymistä Suomelle Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991. Hänen mukaansa keskustelut käytiin suljettujen ovien takana, eikä niistä kerrottu suomalaisille.


Venäjän johto totesi, että luhistuvan Neuvostoliiton kassa oli tyhjä. Venäläiset jopa laskivat Fjodorovin mukaan Karjalalle 15 miljardin dollarin kauppahinnan. Fjodorov kertoi hintalaskelmasta jo vuonna 2007, mutta tuolloin hän arveli, että pohdinnoista tiesivät ainakin Suomen presidentti Mauno Koivisto ja ulkoministeri Paavo Väyrynen. Nyt hän sanoo HS:lle, ettei keskusteluista kerrottu suomalaisille.

Kolmen ministerin näkemys kriittisistä hetkistä

Neuvostoliiton hajoaminen osui Esko Ahon (kesk) hallituksen (1991–1995) aikaan. Ilta-Sanomat kysyi silloisen hallituksen kolmelta ministeriltä, miten he suhtautuvat Fjodorovin kertomukseen Venäjän Karjalan myyntiin liittyvästä pohdinnasta.

– Kysymys näyttää olleen virkamiestason keskusteluista, joissa varauduttiin kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin. Poliittisella tasolla oli selvää, ettei Venäjällä ollut valmiutta edes keskustella Karjalan tai sen osien palauttamisesta tai myymisestä, tuolloin ulkoministerinä työskennellyt Paavo Väyrynen sanoo.

Venäjän uusi johto oli Fjodorovin mukaan laatinut heinäkuussa 1991 listan alueista, joissa voi nousta esiin autonomiaa vaativia ääriliikkeitä.

Listalle pääsi myös Karjala. Fjodorovin mukaan Venäjällä pelättiin suomalaismielisen nationalismin kasvua.

Millaisia keskusteluja Karjalasta käytiin Suomen hallituksessa tuohon aikaan?

– Hallitustasolla keskusteluja ei käyty, Paavo Väyrynen kertoo.

Mikä oli Suomen linja Karjala-kysymyksessä tilanteessa, jossa Neuvostoliitto alkoi hajota?

– Neuvostoliiton hajotessa syntyi uhkaava tilanne, jossa varauduttiin jopa satojen tuhansien pakolaisen pyrkimiseen yli rajan. Oli syytä olla varovainen. Oli turha ottaa esille epärealistisia ajatuksia, jotka olisivat saattaneet kärjistää tilannetta, hän sanoo.

Olisiko Suomella ollut realistisia mahdollisuuksia neuvotella Karjalan palauttamisesta?

– Urho Kekkosen presidenttikaudella 1950- ja 1960-luvulla mahdollisuuksia saattoi olla, ja Kekkonen pyrki ne hyödyntämään. 1990-luvun alussa niitä ei ollut. Silloin keskityttiin työhön yhteyksien ja yhteistyön kehittämiseen yli rajojen. Tätä tietä olisi saattanut avautua tilanne, jossa jopa rajakysymyksistä olisi voitu keskustella. Yleiseurooppalainen yhteistyö ja yhdentyminen käynnistyivät ja Jeltsin viittasi jopa mahdollisuuteen, että Venäjä pyrkisi EY:n jäseneksi.

Boris Jeltsin toimi Venäjän presidenttinä vuosina 1991–1999.


Pertti Salolainen: Pitkin matkaa spekuloitu Karjalan asemalla

Ahon hallituksen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok) kertoo, ettei hänelläkään ollut mitään tietoa siitä, että Venäjä olisi ottanut suomalaisten kanssa esille Karjalan palauttamisen tai myymisen.


Salolainen sanoo, että pitkin matkaa on tietysti spekuloitu Karjalan asemalla eri tavoin. Salolainen korostaa, että pitäisi olla selkeää näyttöä tai dokumentteja eikä vain aavisteluja Venäjällä käydyistä sisäisistä keskusteluista.

– Esimerkiksi Jukka Seppinen esitti hiljattain kirjassaan, että Venäjä olisi esittänyt Karjalan palauttamista Suomelle 1990-luvulla ja että Mauno Koivisto olisi presidenttinä menettänyt tämän mahdollisuuden. Mitään konkreettista tietoa tästä ei kuitenkaan ole. Täytyisi ensin tietää, milloin ja ketkä tätä olisivat esittäneet, hän muistuttaa.


Ilkka Kanerva: Ei virallisia keskusteluja

IS tavoitti Esko Ahon hallituksessa Venäjän hajoamisen aikaan työministerinä toimineen Ilkka Kanervan (kok) puhelimitse Ukrainasta, jossa hän on työmatkalla.

– Muistan, että joitain kansalaiskeskusteluja olisi ollut ilmassa, mutta ne olivat luonteeltaan epävirallisia, hän kertoo puhelimessa.

Kanervan mukaan ajassa oli tuolloin paljon spekulointia asialla.

– Neuvostoliiton hajoaminen oli valtava murros, mutta en muista, että Karjalasta olisi käyty vakavasti otettavia virallisia konkreettisia keskusteluja Venäjän hallituksen kanssa tuolloin, Kanerva kertoo.

Kanerva toimi itse myöhemmin Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen ulkoministerinä. Hän on toiminut myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) korkeissa tehtävissä.

Juttua muokattu 21.7.2019 kello 20.22: Pertti Salolaisen puolue on kokoomus ei keskusta, kuten jutussa alun perin luki.