Presidentti Halonen PISA-eroista sukupuolten välillä: ”Joskus tuntuu, että tekevät tytöt mitä tahansa, ei se ole koskaan oikein kiva juttu” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Presidentti Halonen PISA-eroista sukupuolten välillä: ”Joskus tuntuu, että tekevät tytöt mitä tahansa, ei se ole koskaan oikein kiva juttu”

Presidentti Halonen SuomiAreenassa torstaina.

Presidentti Halonen SuomiAreenassa torstaina.

Julkaistu: 18.7.2019 21:07

Presidentti Tarja Halosen mukaan poikia tulee kannustaa nykyistä enemmän koulussa, mutta myös tyttöjä tulisi kiittää siitä, mitä he ovat saavuttaneet.

Presidentti Tarja Halosen mukaan Suomen 15-vuotiaiden osaamista kartoittavat PISA-tulokset kertovat siitä, että suunta, joka aikoinaan koulutuspolitiikassa otettiin, oli oikea.

– Kaikkia järjestelmiä pitää kehittää, kaikissa järjestelmissä on heikkoja kohtia, mutta myös vahvempia kohtia. Ja siinä mielessä sellainen pysyvä itsetyytyväisyys ei ole tietysti hyvästä.

Halonen osallistui tänään torstaina Porin Suomiareenalla Suomen oppimistuloksia ja koulutuspolitiikkaa käsittelevään keskusteluun ”PISA-tutkimuksen voima ja vaikutukset”.

Keskustelussa puhutti muun muassa poikien ja tyttöjen kasvaneet erot PISA-tuloksissa.

Suomalaiset pojat ovat pärjänneet tyttöjä huonommin etenkin tehtävissä, jotka arvioivat ongelmanratkaisua keskustelemalla. Tämän lisäksi tytöt ovat edellä myös muilla osa-alueilla.

Etenkin huoli poikien lukutaidosta on näkynyt jo vuodesta 2000 lähtien.

Halosen mukaan aiheesta keskustellessa tulisi kuitenkin varoa osoittamasta tyttöjä.

– Tyttöjä pitää kiittää siitä, mitä he ovat saavuttaneet, vaikka poikia pitää tukea että ne tsemppaisivat enemmän. Joskus aina tuntuu siltä, että tekevät tytöt mitä tahansa, ei se ole koskaan oikein kiva juttu. Anteeksi, Halonen kommentoi saaden aikaan naurua ja taputuksia yleisöstä.

Halonen myös muistuttaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen huippuluokkaa esimerkiksi siinä, miten oppilaat osaavat soveltaa koulussa oppimaansa, mihin aikaan suomalaiset menevät kouluun, kuinka paljon he käyttävät aikaa opiskeluun koulussa ja sen jälkeen sekä siinä, mitä kaikki tämä maksaa yhteiskunnalle.

– Suomi on näiden huippumaiden joukossa, Halonen sanoo.

Hän kertoo muistavansa hyvin, kun vuosia sitten tutkimukset osoittivat ensimmäistä kertaa, että Suomi on paras paikka elää.

– Meiltä kysyttiin, että miltä nyt tuntuu, niin ihmeteltiin, että mikä se sellainen tutkimus muka on.

Sama koski Halosen mukaan tutkimustuloksia siitä, että Suomi on maailman onnellisin maa.

– Mehän emme usko millään sitä, että me ollaan hyviä, paitsi urheilussa, jossa välillä on takaiskuja, mutta muuten olemme maailman paras kansa siinä.

Myös PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Juhani Rautopuro toteaa, että parhaasta koulutusjärjestelmästä kuulee enemmän hyvää ulkomailla kuin Suomessa.

Hän kertoi myös olevansa sitä mieltä, että peruskoulun osalta PISA pelasti aikoinaan suomalaisen peruskoulun.

– Siitä käytiin 29 vuotinen sota, että onko se (suomalainen koulutusjärjestelmä) hyvä vai ei. Sitten kun tulivat ensimmäiset PISA-tulokset, niin aika monessa vaatekaapissa kävi kuhina, kun takkeja käännettiin väärin päin, Rautopuro sanoo.

Myös Halonen muistelee, miten koulutusjärjestelmän kehittäminen sai aikoinaan paljon kritiikkiä tasapäistämisestä ja DDR:n tyyppisestä järjestelmästä.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo kuitenkin nostaa esiin viimeisten vuosien koulutusleikkaukset.

– Minun pelkoni, ja väitän että olen sitä jo havainnutkin, esimerkiksi näissä leikkauksissa joita on tehty perusopetukseen, että PISA myös hukuttaa peruskoulun.

Hän muistuttaa, että Suomen oppimistulokset ovat monella tasolla myös laskeneet.

– Emme voi olla tyytyväisiä siihen, jos muutos on näin nopea huonoon suuntaan. Väitän, että jos meillä olisi vielä jyrkempää droppia tapahtunut, niin olisimme heränneet tähän asiaan vähän nopeammin ja lähteneet voimakkaammin vielä muuttamaan tätä suuntaa.

Halonen toivoikin, että kuluvan hallituskauden aikana voidaan edistää koulutuksen asiaa. Hän muistuttaa, että ennen vaaleja vallitsi puolueiden välillä pitkälti yhteisymmärrys siitä, että koulutukseen tulee nyt panostaa enemmän.

Tuoreimmat osastosta