Emeritusprofessori haukkui hotellien aamiaisbuffetit lyttyyn – kokenut lihavuustutkija huvittui, kun kuuli, mistä on kysymys

Julkaistu:

buffetit
Pitkän linjan lihavuustutkija ja erikoislääkäri Aila Rissanen on eri mieltä emeritusprofessori Olavi Ylikorkialan kanssa siitä, että buffetit lihottaisivat suomalaisia erityisesti. – Se on yksi niitä viattomia nautintoja, että pääsee silloin tällöin aamiaispöytään, jossa on valinnanvaraa, Rissanen sanoo.
Ovatko buffetit epäterveellisiä? Siinä kysymys, joka kirvoitti maanantaina väkevän keskustelun IS:n verkkosivuilla.

Kiivas keskustelu käynnistyi, kun lääkäri ja emeritusprofessori Olavi Ylikorkiala kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa sunnuntaina, että laivojen ja hotellien aamiaisbuffetit pitäisi lopettaa. ”Hotellien ja laivaristeilyjen mässäilybuffetit lihottavat suomalaisia”, kuului kiukkua herättäneen kirjoituksen otsikko.

IS haastatteli professoria tarkemmin hänen näkemyksistään maanantaina, ja artikkeli herätti todellisen palautevyöryn. Monet lukijat olivat vahvasti eri mieltä emeritusprofessori Ylikorkialan kanssa.
Tavallinen ihminen käy näissä ehkä kerran vuodessa ja nauttii siksi aamupalasta, kun kerrankin pääsee valmiiseen pöytään, kommentoi nimimerkki Eulis.

Hintaan kuuluu aamiainen ja sillä jaksaa pitkälle päivään ajella reissulla. Ei ole varaa syödä pieniä määriä eri ravintoloissa reissujen aikana, perustelee nimimerkki Tulee liian kalliiksi.

Kyllä jokainen saa syödä miten paljon haluaa ja miten haluaa. Nauttikoon ihmiset ruoasta. Sehän on monesti matkan tarkoitus että syödään hyvin ja ruokaa pitää olla. Eiköhän kotona syödä sitten vähemmin, kirjoittaa nimimerkki Johanna.


Lihavuustutkija ja sisätautien ja kliinisen ravitsemuksen erikoislääkäri Aila Rissanen sanoo suoraan, että ei voi mitenkään allekirjoittaa Ylikorkialan näkemyksiä tässä asiassa. Häntä myös huvittaa se, että buffetit ovat nyt joutuneet silmätikuksi.

– Tilanne on sellainen, että maailma on täynnä juttuja, joita voisi varmasti muuttaa paremmaksi. Aamiaisbuffetit eivät ole asia, jotka suuresti huonontaisivat kansanterveyttä, hän naurahtaa.

– Se on yksi niitä viattomia nautintoja, että pääsee silloin tällöin aamiaispöytään, jossa on valinnanvaraa. En usko, että niitä on kovin paljon, jotka syövät buffetaamiaisissa niin paljon, että siitä terveys tärveltyy, hän jatkaa.


Rissasen mukaan buffetissa olennaista on, että sieltä osaisi valita terveellisiä tuotteita, jotka pitävät pitkään nälkää ja eivät nosta verensokeria liian nopeasti kattoon. Tällaisia ovat muun muassa kasvikset, hedelmät, täysjyväleivät ja aamiaispuuro.

– Useimmissa buffetpöydissä on maittava ja täyttävä vihannesosasto. Buffetpöydästä voi valita erinomaisia kasviksia ja kastikkeita niille. Sitten siellä on myös hedelmiä ja aivan erinomaisia kokojyväleipiä. Kenenkään ei tarvitse enää tyytyä vaaleaan pullamössöön, hän huomauttaa.

Toki suurissa buffetpöydissä on myös niin kutsuttuja sudenkuoppia. Rissanen poistaisi aamiaisbuffeteista kakut ja pullat kokonaan. Hän suhtautuu varauksella myös runsaaseen juusto- ja lihavalikoimaan.

– Joskus buffeteissa on painotettu turhan paljon rasvaisia juustoja ja makkaroita.


Mikään edellä mainituista ei kuitenkaan ole Rissasen mukaan buffettien ainoa ongelmakohta. Kaikkein huomaamattomin sokeripommi on tavallinen tuoremehu.

– Iso ongelma on tuoremehu. Puristetut tuoremehut sisältävät ison määrän energiaa tiivistetyssä muodossa. Sitä ihmiset eivät yleensä tiedosta.

– Joskus katson, kun ihmiset lataavat sellaisista tankeista hedelmämehuja monen desin kolpakollisia. Ajattelen vain, että tuossa tuli kyllä aikamoinen sokeritujaus.

Vaikka mehut ovat raikkaan makuisia, niitä ei kannattaisi juoda aamiaisella pientä lasillista enempää.

– Tuore hedelmä on paljon parempi vaihtoehto. Esimerkiksi buffeteissa on monesti lohkottuja greipin siivuja. Siinä on enemmän kuitua ja se on vähintään yhtä nautinnollista.


Useat kommentoijat tuntuivat olevan sitä mieltä, että runsas hotelliaamiainen auttaa jaksamaan pitkiäkin päiviä reissussa.

Mitä mieltä Rissanen on tästä väitteestä?

– Kaikki riippuu siitä, mitä mättää. Jos juo paljon niitä sokerisia hedelmämehuja, voi saada siitä pahan ”piikin” verensokeriisi. Sen jälkeen joidenkin verensokeri romahtaa ja tuleekin halu torkahtaa hetkeksi. Aamiaisella kannattaa pikemminkin syödä pidempään verensokerin tasaisena pitäviä tuotteita, kuten puuroa tai kokojyväleipää. Ne pitävät nälän paljon paremmin poissa, hän vastaa.


Päivän aktiviteetit tulisi ottaa huomioon buffetissa ruokaillessaan. Jos on vaikkapa työmatkalla, ja hotelliaamiaisen jälkeen on luvassa vain palavereissa istumista, ei aamiaisella kannata syödä kovin runsaasti.

– Mielenkiintonsa saa vuorenvarmasti herpaantumaan sillä, että litkii niitä sokeripitoisia juomia tai ahmii itsensä ähkyksi. Silloin alkaa vain nukuttamaan.


Ylikorkiala vertasi suomalaisten hotelliaamiaisia eurooppalaisiin aamiaisiin. Hän väittää, että monissa eurooppalaisissa kulttuureissa aamiaisella syödään vain hyvin kevyesti, ja että suomalaisten kannattaisi ottaa siitä mallia.

Rissanen on tästäkin eri mieltä. Hän huomauttaa, että erilaisia kulttuureja ei voi verrata automaattisesti toisiinsa, koska elämänrytmi on tyystin erilainen. Esimerkiksi Espanjassa aterioidaan myöhään illalla ja valvotaan myöhään. Silloin aamulla ei luonnollisesti ole heti nälkä.


Sen sijaan Suomessa suuri osa ihmisistä syö illalla vain kevyesti ja menee nukkumaan siihen aikaan, kun espanjalaiset vasta aloittavat ilta-ateriaansa. Elämä maassamme on aamu- ja päiväpainotteista.

– Tämä on maailman selvin juttu. Nukkumaan mennessä nautittu ylimääräinen energia varastoituu helpoiten, koska nukkuessa energiankulutus on pientä. Pääsääntönä voisi pitää, että syödessä kannattaa huomioida syömisen jälkeinen energiankulutuksen määrä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt