Neljä miestä päätti haastaa SS-selvityksen – ”Me loukkaannuimme”

81 SS-miesten omaista vaatii Kansallisarkistoa perumaan ”häpäisyn”.

Selvityksessä todettiin, että suomalaiset SS-vapaaehtoiset osallistuivat hyvin todennäköisesti SS-divisioona Wikingin eri yksiköiden suorittamiin väkivaltaisuuksiin siviilejä kohtaan. Osa SS-miesten omaisista pitää tätä loukkaavana.

15.7.2019 13:41

Liikkeelle lähdettiin jälleen, kuten niin monta kertaa Suomen historiassa, Etelä-Pohjanmaalta. Ratkaiseva palaveri pidettiin kevään korvalla Seinäjoella.

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina Kansallisarkiston saaneen toukokuun alussa pääjohtaja Jussi Nuortevalle osoitetun kirjeen, jossa sitä vaadittiin välittömästi korjaamaan johtopäätökset koskien viime helmikuussa julkistettua selvitystä Finnish SS-volunteers and Atrocities 1941-1943.

Selvityksen tekijän, oikeushistorian dosentti Lars Westerlundin mukaan oli ”ilmeistä, että suomalaiset SS-vapaaehtoiset osallistuivat hyvin todennäköisesti SS-divisioona Wikingin eri yksiköiden suorittamiin surmaamisiin ja väkivaltaisuuksiin niin juutalaisia kuin siviilejä ja sotavankejakin kohtaan”. Suoria todisteita Westerlundilla ei kuitenkaan ollut esittää.

Oikaisua vaativan kirjeen allekirjoittajina on 81 suomalaisten SS-vapaaehtoisten omaista.

Heidän mielestään ”selvityksessä esitetyt johtopäätökset häpäisevät isiemme muiston sekä aiheuttavat jatkuvaa mielipahaa paitsi elossa oleville iäkkäille vapaaehtoisille myös vapaaehtoisten ja sankarivainajien lähipiirille”.

Oikaisun olisi oltava julkinen ja kansainvälinen, kuten selvityskin on. Määräajaksi annettiin 30.4.2019.

Suomessa toimiva Veljesapu-Perinneyhdistys on määritellyt tehtäväkseen olla SS-vapaaehtoisten epäpoliittinen yhdysside, joka avustaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia vapaaehtoisia ja heidän perheitään.

– Korostan, että Veljesapu ei ole mukana, sanoo yksi kirjeen puuhamiehistä, nurmolainen Pertti Ilkka.

SS-vapaaehtoisia oli alunperin noin 1 400. 256 kaatui ja 14 katosi. Elossa heitä on enää kourallinen.

– Meitä lapsia on elossa 2 500 ja lapsenlapsia 5 000–6 000, kertoo eteläpohjalainen pienyrittäjä, toinen kirjeen puuhamies. Hän ei halua esiintyä nimellä.

– Me loukkaannuimme selvityksestä, Ilkka sanoo.

Kaikkiaan puuhamiehiä oli neljä. He ovat tunteneet toisensa lapsuudesta asti, sillä SS-pataljoonassa palvelleet ja ystävystyneet isät pitivät yhteyttä toisiinsa sodan jälkeenkin.

– Allekirjoituksia kerättiin ympäri Suomen, joten ei tämä pelkkää eteläpohjalaista koohottamista ole, Ilkka naurahtaa.

Suomalainen SS-pataljoona eteni Ukrainan läpi Kaukasus-vuoriston juurelle asti. Siellä vallattiin suurin tappioin Malbegin läheinen kukkula numero 701.

– Isäni haavoittui Malbegissa, pienyrittäjä kertoo.

– Kun isä kuoli vuonna 1973, hautajaisiin osallistui 75 entistä SS-miestä.

Kansallisarkistoa vastaan on HS:n mukaan valmisteilla oikeusprosessi .

IS:n tiedon mukaan prosessi liittyisi omaisten kirjeen siihen kohtaan, jossa todetaan selvityksen saaman kansainvälisen julkisuuden ”aiheuttaneen taloudellisia vahinkoja kansainvälisissä tehtävissä oleville vapaaehtoisten lähiomaisille”.

Pääjohtaja Nuorteva totesi HS:lle, ettei Kansallisarkisto tule noudattamaan omaisten oikaisuvaatimusta, vaikka pahoitteleekin heille aiheutunutta mielipahaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?