– Kaikki kyselöö, että olikko se sinä, joka sen jättipotin voitti.
Hillevi Hietala tiivistää, miksi hänen sunnuntainsa on ollut aika haipakkaa. Hietalan kioskilla Lapuan Härsiläntiellä lappaa väkeä vielä vähän tavallistakin enemmän, ja jokaisen huulilla on sama aihe: lauantai-illan Loton 10 miljoonan jättipotti on veikattu juuri tällä kioskilla. Useasta yrityksestä huolimatta tasan 10 miljoonan euron potti on päässyt jakoon vain kerran aiemmin Veikkauksen historiassa.
Historiallisen potin osuminen kohdalle on kioskin omistajallekin hieno hetki. Hilleville eritoten, koska hän on aikeissa jäädä eläkkeelle, kunhan löytää kioskilleen jatkajan.
– Kioski on ollut minun ja edesmenneen mieheni omistuksessa vuodesta 1984 saakka, ja sitä ennen tätä piti mieheni isä. Tässä on siis oltu 50 vuotta.
”Kaikki kyselöö, että olikko se sinä, joka sen jättipotin voitti.
Voi hyvin kuvitella, että kioskinpitäjän työ on Hillevi Hietalalle elämäntapa. Siksi hän jo miettii, miten eläkkeellä kuluu aika ilman työn tarjoamaan sosiaalista elämää. Etenkin nyt, kun hänen miehensä ei enää ole seurana.
– Ilman Anteroa tuntuu, että on vaikea iloita mistään. Mutta onhan niitä ilonaiheita: olen maa- ja kotitalousnaisissa, Martoissa ja ystävien kanssa. Ja sitten on tällaisia iloisia tapauksia kuin tämä lottopotti! Se on hieno huipennus uralleni.
Hietala oli jo nukkumassa myöhään lauantai-iltana, kun tytär soitti hänelle tiedon voittopotista. Aluksi se tuntui uskomattomalta: ettäkö meidän kioskilla!
Hillevi ripusti heti sunnuntaiaamuna ulkomainoksen koristeeksi rusetin.
Aamulla Hillevi Hietala tuli sitten kioskille siivoamaan ja ripusti jättipottia mainostavan ulkokyltin koristeeksi lottorusetin. Moni oli kuullut voitosta heti lauantaina, ja sunnuntaina päivällä kioskin asiakkaat jo arvuuttelivat, kuka voittaja mahtaa olla.
– Sehän voi olla joku ohikulkijakin, ei välttämättä lapualainen. Tästä kulkee aika paljon ihmisiä, kun kioski ei ole aivan Lapuan keskustassa, Hietala puntaroi.
Lapuan Härsiläntiellä sijaitsevalla grillikioskilla ramppasi sunnuntaina tavallista enemmän porukkaa lottopotin vuoksi.
Hietalan kioski on perinteinen grillikioski, josta saa katuruoan ja rahapelien lisäksi myös päivittäistavaroita. Veikkaajia on paljon, joten jättipotin voittajan arvuuttelu on täysin mahdotonta.
Hupia siitä kyllä saa vielä pitkäksi aikaa.
– Sitä nyt funtsataan, että kuka sen on saanut. Mullekin soitettiin heti, että tuliko uusi miljonääri, puuskahtaa kioskille asioimaan tullut Kari Kaikko.
Ärräpäiden saattelemana Kaikko antaa tulla mielipiteensä siitä, kenelle voitto olisi pitänyt langeta.
– Mulle tuli Kenossa kymppi! Eikä täällä muka ole edes kaakkukahveja! Kaikko sadattelee Hillevi Hietalalle.
– Veikkaus tuo kaakut varmaan muutaman päivän kuluessa, ja sitten saadaan juhlakahvit, kioskin omistaja lupailee.
Kari Kaikko on yksi grillikioskin vakiasiakkaista. Häneltäkin kysyttiin jo, voittiko hän miljoonat.–Mulle tuli Kenossa kymppi! Eikä täällä muka ole edes kaakkukahveja! Kaikko manasi.
Hän on tottunut Kaikon kovaääniseen ilmaisutyyliin, eikä ole siitä moksiskaan.
– Tänne mahtuu kaikenlaisia ihmisiä, ja se on tässä työssä hienoa. On jopa asiakkaita, joiden vanhemmat ovat aikoinaan tottuneet käymään oman kylän kioskilla, ja nyt he käyvät täällä itse.
”Mulle tuli Kenossa kymppi! Eikä täällä muka ole edes kaakkukahveja!
Aika moni jättää tiskille lottolapun tai muun Veikkauksen kupongin. Hietalan kioskilla veikkaamisessa on pitkät perinteensä, joihin on vaikuttanut myös Antero ”Yle” Hietalan into veikkauspeleihin.
– Voin vain kuvitella sen tilanteen, kun voittaja tulisi tuohon luukulle ja tokaisisi: Kuule, Yle, minkähänvärisen katumaasturin sitä nyt sitten hankkisi? Hänelle voisi voittaja ilmoittautuakin.
Kioskin välitön ilmapiiri välittyy satunnaisellekin kulkijalle.
Grillin puolelta kantautuva rasvan käry tarttuu nopeasti vaatteisiin muistuttaen monista samantyyppisistä grillikioskeista.
Kuitenkin vain tässä kioskissa on Hillevi Hietala, joka luo hengen koko paikkaan. Hän vaikuttaa ihmiseltä, jolle voi kioskin tiskillä asiointinsa lomassa kertoa kipeistäkin tunnoistaan.
– Tänne on aina kiva tulla, kiteyttää Pekka Rintasalo, joka on tullut kioskille monien muiden tavoin veikkaamaan.
Myös hän on kuullut jättipotista jo lauantai-iltana. Hyvät uutiset ovat kiertäneet nopeasti. Totta kai ensin kävi mielessä, josko voitto olisi osunut omalle kohdalle.
– Heti kyllä tarkistin. Mutta antaa tämä toivoa muillekin, että kyllä pelissä voi voittaa, Rintasalo tuumii.
Pekka Rintasalo on tullut Hillevin kioskille monen muun tapaan veikkaamaan.
Lapuan keskustassa tehty pikainen kyselykierros osoittaa, että jättipotti on päivän kuuma puheenaihe ja laajalti tiedossa.
– Kyllä se siitä laantuu. Muutaman viikon päästä kukaan ei muista koko asiaa, sanoo perheensä kanssa jäätelökioskilla istuskeleva Joni Ulvila.
Kymmenen miljoonan euron potti saa Ulvilan pohtimaan, miten sellaisen summan kanssa edes osaisi toimia.
– Se on paljon, jos sitä ei osaa käsitellä, siis rahallisesti ja henkisesti.
Ulvilan perhe pohtii, miten kymmenen miljoonan kanssa edes osaisi toimia. Kuvassa vasemmalta oikealle poika Mikael, isä Joni, äiti Marianna Lehto, tytär Moona ja tytär Linda.
Toki miljoonapotin ajatusta on joskus tullut pyöriteltyä mielessä. Perheenisän suunnitelma olisi maksaa ensin velat pois ja sijoittaa sitten kiinteistöihin. Sillä tavalla hän panisi rahan poikimaan.
Ulvilan vaimo Marianna Lehto ihmettelee miehensä järjestelmällistä sijoitussuunnitelmaa. Itse hän toimisi varmaankin toisin.
– Antaisin siitä perheelle, esimerkiksi siskojen lapset saisivat opiskelurahat.
”Se on paljon, jos sitä ei osaa käsitellä, siis rahallisesti ja henkisesti.
Entä kioskinpitäjä Hillevi Hietala itse? Miten hän käyttäisi jättipotin, jos sellainen osuisi omalle kohdalle?
– Itse en tarvitse paljon, sen verran, että saan laskut maksettua ja ruoan pöytään. Jakaisin lapsilleni ja sukulaisille, ja sitten antaisin hyväntekeväisyyteen.
Kohdekin olisi jo tiedossa.
– Mieheni kuoli syöpään, joten syöpäsairaat ovat sydäntäni vasten. Lahjoittaisin kunnolla rahaa lasten syöpätutkimukseen.
Jos Hillevi voittaisi lotossa, rahat menisivät niin lapsille, sukulaisille kuin hyväntekeväisyyteenkin.
