38-vuotias uiguurinainen Ainura haki turvapaikkaa Suomesta, nyt hän pelkää joutuvansa Kiinaan – ”Pelkään kuollakseni”

Julkaistu:

Kazakstanista pakoon lähtenyttä uiguurinaista itkettää. 38-vuotias Ainura on hakenut Suomen kansainvälistä suojelua mutta saanut hiljattain Migristä eli maahanmuuttovirastosta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Kahden lapsen äiti on päätetty karkottaa maasta.
– Pelkään kuollakseni. Uskon, että jos joudun takaisin Kazakstaniin, niin siellä olevat viranomaiset karkottavat minut edelleen Kiinaan, jossa uiguureita kohdellaan kuin orjia. Varsinkin niitä uiguureja, jotka ovat uskaltaneet kritisoida Kiinan sortohallinnon toimia, Ainura sanoo.

– Kiinassa rangaistusleirit ovat uiguureille arkipäivää. Siellä ihmisiä pahoinpidellään, syrjitään ja nöyryytetään. Omasta miehestäni en ole kuullut kahteen vuoteen mitään, ja olen aika varma, että hänet on pian karkottamisen jälkeen tapettu Kiinassa.

On kulunut runsas vuosi siitä, kun Kazakstanin poliisi Ainuran kertomuksen mukaan pidätti hänet kahdeksi päiväksi ja määräsi sen jälkeen 15 päiväksi tutkintovankeuteen, tuntemattomaksi jääneestä syystä. Ainuran mukaan häntä pahoinpideltiin rajusti tänä aikana – niin voimakkaasti, että häneltä murtui nenä sekä osa hampaista. Ainuran mukaan hän joutui vankeudessa myös seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Ainura päätyi hakemaan turvapaikkaa Suomesta, kun hänelle eräs matkoja Kazakstanissa järjestellyt henkilö kehotti hakemaan turvapaikkaa juuri täältä. Ainuralle oli sanottu, että Suomesta hän saisi helpoiten turvapaikan.

Maailmassa lasketaan olevan 7–10 miljoonaa uiguuria, joista valtaosa asuu Kiinan Xinjiangissa. Uiguurikeskittymiä löytyy lisäksi mm. Kazakstanista ja Kirgisiasta. Maanviljely on ollut ja on edelleen yksi uiguurien perinteisimmistä elinkeinomuodoista. He puhuvat turkkilaista uiguurien kieltä ja heidän valtauskontonsa on sunnalainen islam.

Kansainvälisten, esimerkiksi YK:n tekemien, raporttien mukaan uiguurien oikeudellinen ja inhimillinen asema Kiinassa on erittäin heikko. Rangaistusleireillä, virallisemmin ”poliittisilla muutoskasvatusleireillä”, arvellaan tälläkin hetkellä olevan yli miljoona uiguuria.

–  Kiina haluaa tuhota uiguurien kulttuurin, uskonnon ja itsetunnon. Leireillä väkivalta voi olla todella hurjaa, ja ihmisiä katoaa säännöllisesti. Uiguureilta on viety vapauden arvo ilman mitään perusteita. Hätämme on kova, Ainura sanoo.

Ainuran mies oli vuonna 2016 alkanut auttaa muutoskasvatusleireille passitettuja uiguureja ja lisäksi osallistunut aktiivisesti hallintoa vastustaviin mielenosoituksiin. Ainura sanoo olleensa mukana kahdessa mielenosoituksessa.

– Pelkään karkotusta Kazakstaniin juuri mieheni taustojen takia. Uskon, että niiden vuoksi minuakin vainottaisiin, Ainura näkee.


Heinäkuun alussa BBC uutisoi keräämiensä tietojen pohjalta, että Kiina erottaa systemaattisesti muslimilapsia vanhemmistaan uiguurivähemmistön asuttamassa Xinjiangissa. BBC:n mukaan Kiina on käynnistänyt mittavan kampanjan sisäoppilaitosten perustamiseksi lapsia varten. Selvityksen mukaan pelkästään yhdessä kunnassa yli 400 lapsen molemmat vanhemmat on selvityksen mukaan viety joko leireille tai vankilaan.

Heinäkuussa uutisoitiin laajasti, että Kiinan rajaviranomaiset ovat asentaneet salaa vakoiluohjelmia uiguurialueille matkaavien älypuhelimiin. Viiden kansainvälisen median yhteisselvityksen mukaan rajavartijat ottavat rajalla matkaajan puhelimen ja asentavat siihen salaa vakoilusovelluksen.

Guardianin mukaan Irkeshtamin raja-asemalta alueelle tulevien matkustajien puhelimet tarkistetaan rajavartijoiden toimesta rutiininomaisesti. Tarkistuksen yhteydessä ilman lupaa asennettu sovellus tarjoaa viranomaisille pääsyn muun muassa matkustajan sähköposteihin, tekstiviesteihin, ja yhteystietoihin.

Sovellukset skannaavat myös älypuhelimen tallennustilan. Ne etsivät puhelimesta ääri-islamistista sisältöä, mutta myös viatonta islaminuskoon liittyvää materiaalia, kertoo Vice. Sovellusten kerrotaan jopa etsivän laitteista japanilaisen metallimusiikkiyhtyeen tuotantoa.

Isossa osassa tapauksia sovellus vaikuttaa olleen poistettu, ennen kuin puhelin palautetaan omistajalleen, kertoo Guardian. Osa alueelle matkaavista on kuitenkin löytänyt sovelluksen puhelimestaan vielä tarkistuksen jälkeen.

Ilta-Sanomat sai haltuunsa Ainuraa ja hänen lapsiaan koskevan kielteisen turvapaikkapäätöksen. Siinä maahanmuuttovirasto ilmoittaa uskovansa Ainuran kertomukset tutkintavankeudesta ja siellä tapahtuneesta pahoinpitelystä. Uiguurinainen oli esittänyt lääkärintodistuksen saamistaan vammoista.

Migri uskoo myös selvitykset Ainuran miehen aktiivisuudesta uiguurien oikeuksien puolustamisessa. Sitä vastoin Migri ei löydä näyttöä sille, että Ainuran mies olisi passitettu Kiinaan muutoskasvatusleirille. Maahanmuuttovirasto ei myöskään usko, että tämä vaara uhkaisi Ainuraa Kazakstaniin karkottamisen jälkeen.

Maahanmuuttovirasto nojaa muun muassa ruotsalaisten 2017 tekemään tutkimukseen, jonka perusteella Kazakstanissa asuvilla uiguureilla ei ole hätää. Raportin mukaan Kazakstanissa olevat 200 000–250 000 uiguuria ovat sosiaalisesti ja oikeudellisesti hyväksytty ryhmä maassa, eikä systemaattisesta uhasta löydy merkkejä.


– Minäkin tunnen sen raportin. Siinä on se ongelma, etteivät tutkimukseen vastauksia antaneet uiguurit ole uskaltaneet puhua totta. Eivät varsinkaan siitä, että maasta karkotetaan koko ajan uiguureja Kiinan rangaistusleireille, Ainura vastaa.

– Kazakstan kulkee Kiinan talutusnuorassa. Kazakstanin viranomaiset tekevät läheistä yhteistyötä kiinalaisten kollegojensa kanssa, eivätkä he uskalla asettua näiden antamia käskyjä vastaan.

Suomessa yhä lapsineen oleskeleva Ainura on valittanut kielteisestä turvapaikkapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Se tutkii valitustapaukset aina itsenäisesti.

– Elän jatkuvan pelon alla, koska en ole saanut turvapaikkaa. Myös lapseni pelkäävät, ja poikani (14-vuotias) on joutunut käymään psykiatrilla asti. Stressi on tehnyt elämästämme helvettiä, itkunsekainen Ainura sanoo.

– En haluaisi menettää lapsiani.

Suomen maahanmuuttoviraston (Migri) arvion mukaan Kazakstan ei ole tällä hetkellä turvaton maa uiguureille. Migrin joulukuussa 2018 tekemä kysely noudattelee pitkälti Ruotsin maatietopalvelu Lifosin joulukuussa 2017 julkaisemaa teemaraporttia, jossa käsiteltiin uiguurien tilannetta Kazakstanissa.

Raportin mukaan Kazakstanilla on tietoinen poliittinen strategia luoda itsestään kuvaa kulttuurisesti monimuotoisena maana, jossa kaikille etnisyyksille on oma paikkansa. Raportti myöntää, että yksittäistapauksissa etnisyyteen perustuva syrjintä voi olla mahdollista, mutta uiguureihin ei kohdistu systemaattista syrjintää viranomaisten toimesta.

Kiinassa asuvien uiguurien kohdalla tilanne on Migrin mukaan täysin toinen. Migrin turvapaikkayksikössä johtajan sijaisena toimiva Antti Lehtinen sanoo, että useilla Kiinassa asuvilla uiguureilla on suuri hätä.

– Uiguurien asema Kiinassa on heikko, Lehtinen linjaa.

– Tästä johtuen Migri ei ole viime aikoina tehnyt lainkaan kielteisiä turvapaikkapäätöksiä sieltä saapuvien uiguurien kohdalla. Moni pelkää henkensä puolesta.

Suomesta turvapaikkaa hakevien uiguurien määrä on pieni. Lehtisen mukaan Migri on viime vuosina saanut yhteensä vain joitakin kymmeniä uiguurien tekemiä turvapaikka-anomuksia.