UPI:n johtaja Yhdysvaltojen ja Venäjän välien lämmittelystä: ”Onnettomin tilanne on, jos puheyhteyttä ei löydy ja viholliskuvat nousevat”

Julkaistu:

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen uskoo, että apulaisulkoministerien keskiviikkoisessa tapaamisessa aloitetaan maiden välejä hiertävien suurten kysymysten tunnustelu.
Yhdysvaltain apulaisulkoministeri David Hale tapasi keskiviikkona Helsingissä venäläisen kollegansa Sergei Rjabkovin.

Halen oli tarkoitus tavata Helsingissä myös Suomen johtoa ja Euroopan unionin edustajia. Näiden keskusteluiden arvioitiin ennalta koskevan Euroopan ja Yhdysvaltain yhteisiä intressejä sekä transatlanttista turvallisuustilannetta.

Hale aloitti Suomesta laajan Euroopan-kiertueensa. Hänen matkaohjelmaansa kuuluvat Suomen lisäksi myös Viro, Tshekki, Moldova ja Britannia.
Helsingin tapaaminen käynnisti laajojen strategisten neuvottelujen valmistelun. Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedotteen mukaan Yhdysvallat käynnistää Venäjän kanssa kahdenvälisen dialogin useista eri teemoista maiden suhteiden parantamiseksi.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, mitä teemoja Venäjän ja Yhdysvaltojen välisissä neuvotteluissa tulee olemaan?

– Sekä Donald Trump että Vladimir Putin totesivat [viime vuoden] Helsingin kokouksessa, että strategisia ydinaseita rajoittavan START-sopimuksen jatkamisesta ryhdytään neuvottelemaan, mutta mitään konkreettista edistystä ei tapahtunut. Päinvastoin asiat alkoivat mennä huonompaan suuntaan.

Tiilikaisen mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä neuvotteluissa tulee olemaan keskeistä myös keskimatkan ydinohjuksia rajoittavan INF-sopimuksen mahdollinen raukeaminen.

Lisäksi Kiinan saaminen mukaan ydinaserajoitusneuvotteluihin jollakin on aikataululla on erityisesti Yhdysvalloille keskeinen turvallisuuskysymys.

– Kello tikittää – siksi voidaan yrittää saada jonkinlaista yhteistä sopimusta aikaan, jotta ydinasejärjestelmä pelastetaan. Sen purkautuminen jättäisi maailman hyvin epävakaaseen tilaan.

Maiden välillä on myös arktisissa kysymyksissä suuria jännitteitä, joissa ei Tiilikaisen mukaan ole löytynyt Venäjän ja Yhdysvaltojen välille toistaiseksi mitään ”yhteistä säveltä”.

Jännitteitä synnyttää etenkin Ukraina. Venäjän 2014 suorittama Krimin valtaus, Itä-Ukrainan sota ja niistä seuranneet talouspakotteet ovat viilentäneet kansainvälisen ilmapiirin. Tiilikainen ei kuitenkaan pidä kovin realistisena, että Ukraina voisi olla maiden tulevissa neuvotteluissa keskeinen agenda.

– Ei ole tiedossa, että Yhdysvallat olisi harkitsemassa Ukraina-pakotteita uusiksi. Kongressissa on vahva ja hyvin eurooppalainen näkemys siitä, että Ukrainassa pitää lopettaa sotatoimet, separatistijoukkojen tukeminen ja luovuttaa Krim takaisin, ennen kuin asiassa voidaan edetä ja purkaa Venäjälle asetettuja pakotteita.

– Jos todella haluttaisiin, että maiden välit normalisoituisivat, niin Venäjän pitäisi muuttaa sen Ukraina-politiikkansa ja noudattaa kansainvälisiä sopimuksia.

Mikä on Trumpin rooli siinä, että Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteita halutaan parantaa?

– Trump on koko valtakautensa viestittänyt, että haluaa parantaa suhteita Venäjään. Asiat ovat kuitenkin menneet huonompaan suuntaan, kun Venäjän vaikuttaminen Yhdysvaltain vaaleihin todettiin. Se on sisäpoliittisesti tehnyt Venäjän suhteiden parantamisesta hankalaa. Trump ei voi ottaa siihen etäisyyttä, koska hän ajattelee omaa vaalisuosiotaan seuraavissa vaaleissa.

Barack Obaman presidentinkaudella Venäjä-suhteet jäivät varjoon myös, koska Yhdysvallat joutui panostamaan Kiinan kasvavasta roolista syntyneeseen huoleen.

– Venäjän tavoite on nimenomaan saada huomiota ja tunnustusta. Venäjää ja Putinia mairittelee kovasti, että Yhdysvallat antaa huomiota Venäjälle ja pitää Venäjä-suhdetta arvokkaana. Siksi Trumpin valtakautta pidetään Venäjällä kovassa arvossa.

Tiilikaisen mukaan tulevien neuvotteluiden lopputulemat riippuvat siitä, päästäänkö suurvaltojen välillä sopuun sopimusten, kuten ydinasesopimuksen, kunnioittamisesta, jatkamisesta ja toteuttamisesta.

– Suhteiden lämmittämisestä ei ole hyötyä, jos siitä ei seuraa mitään konkreettista.

– Pahin skenaario on, että Yhdysvallat ajautuisi lupaamaan jostain, mikä on Suomelle epäedullista. Eurooppa on vetänyt tiukkaa linjaa Ukraina-pakotteiden suhteen ja on pelätty vuosikausia, että Trump lupaa asiassa myöntymisiä.

Pakotteiden keventäminen ei Tiilikaisen mukaan ole kuitenkaan todennäköistä, sillä Trumpin ohella Yhdysvaltain kongressilla on päätöksessä suuri rooli.

Myös ydinasekysymyksistä sopuun pääseminen on keskeistä tulevissa neuvotteluissa.

– Mikäli suurvallat eivät pääse ydinaserajoitusten kysymyksissä sopuun, vaikuttaa se suoraan Suomen ja Euroopan turvallisuustilanteeseen.

Mistä teemoista keskustellaan Helsingin keskiviikkoisessa tapaamisessa?

– Kyseessä tuntuisi olevan jonkinlainen valmisteleva tapaaminen tai tunnustelu tämän kaavaillun suhteen, parantamisen osalta. Todennäköisesti tunnustellaan juuri mahdollista agendaa, yhteisiä intressejä ja sopivaa etenemistapaa.

Miksi tapaamispaikaksi valikoituu jälleen Suomi?

– Suomella on myönteinen historia suurvaltaneuvottelujen isäntämaana, alkaen Etyk-konferenssista. Myös kylmän sodan loppuvaiheessa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajat tapasivat Helsingissä.

Myös presidentti Sauli Niinistö on todennut, että Suomi on valmis tarjoamaan paikan, jos Suomea tarvitaan suurvaltojen neuvottelutilana.

– Suomi pitää tärkeänä sitä, että kaikkien valtioiden välillä on puheyhteys. Se on onnettomin tilanne, jos puheyhteyttä ei löydy ja viholliskuvat nousevat.

Aikatauluja maiden tuleville neuvotteluille on Tiilikaisen mukaan vaikeaa arvioida. Jo ydinasesopimuskysymyksissä yhteisymmärrykseen pääseminen voi viedä vuosia, vaikka molemmat maat olisivat yhteistyöhaluisia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt