Tukes varoittaa hyttysten torjuntaan suositelluista poppakonsteista: ”Ei turvalliselta kuulosta”

Julkaistu:

Tukes muistuttaa käyttämään vain viraston hyväksymiä hyttyskarkotteita ja noudattamaan niiden käyttöohjeita.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes varoittaa hyttysraivon keskellä syntyvistä itikoiden karkotusnikseistä, jotka kiertävät kesäaikaan puskaradioissa.

IS kertoi tiistaina Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön yli-intendenttinä työskentelevän hyttystutkijan Marko Mutasen taistelusta hyttysiä vastaan.

Jutussa Mutanen kertoo muun muassa tilaavansa ulkomailta hyttyskarkotteita, koska Suomen tökötit eivät ole hänen mukaansa tarpeeksi vahvoja. Lisäksi tutkija kertoi käyttävänsä ulkokäyttöön tarkoitettua hyttysten torjuntalaitetta sisätiloissa.

Varoitukset ja lievemmät myrkyt ovat tutkijan mielestä ylivarovaisuutta. Suomalaiset uutuushyttysmyrkyt ovat hänen mielestään puolestaan ”höpöhöpöä”.

Tukesilta kuitenkin tyrmätään Mutasen keinot itikoiden karkottamiseen.

Ylitarkastaja Elina Rydman varoittaa karkotteilla keplottelusta ja muistuttaa, että Suomessa saa myydä ja käyttää vain sellaisia biosidivalmisteita, jotka virasto on hyväksynyt.

Biosidivalmisteista Suomen markkinoilla yleisimmin käytettävä hyttyskarkotteiden vaikuttava aine on dietyylitoluamidi, eli DEET.

– Ulkomailta ostettujen valmisteiden käyttö Suomessa on lainvastaista, ellei valmiste ole Tukesin hyväksymä, Rydman sanoo.

Hyväksytyn valmisteen tunnistaa Tukesin lupanumerosta. Rydmanin mukaan Suomen tulliin on viime aikoina jäänyt paljon karkotevalmisteita, joiden tuonti Suomeen on kiellettyä.

– Jos tilaat myrkkyjä Ebaysta ja ne tulevat esimerkiksi Thaimaasta, niin ei voi tietää yhtään, mitä siellä on. Se voi olla jotain ihan muuta, mitä tuoteselosteessa sanotaan, hän varoittaa.


Myös Suomen markkinoille on hyväksytty muutamia DEET-valmisteita, joista osassa on jopa 40 tai 50 prosenttia tehoainetta. Vahvoja valmisteita ei siis tarvitse tilata ulkomailta. DEET:n lisäksi markkinoilla on useita muita tehoaineita.

Rydman muistuttaa, että vaikka väärinkäytetystä valmisteesta ei tulisi oireita, ei se tee siitä turvallista.

– Se, että tehoainetta on käytetty vuosikausia, ei myöskään tee siitä yhtään turvallisempaa. DEET on luokiteltu ihoa ja silmiä ärsyttäväksi aineeksi.

DEET-tehoaineella on lisäksi pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia vesieliöille. Vuonna 2017 ilmestyneessä Suomen ympäristökeskuksen raportissa tehoainetta löydettiin useista pohjavesistä.

– Myös ympäristöriskit arvioidaan näiden valmisteiden hyväksynnässä.

Hyttyskarkotteiden kohdalla Tukes suosittelee myös tarkistamaan myyntipäällyksestä, minkä ikäisille lapsille ainetta voi käyttää ja kuinka monta kertaa päivässä.

– Käyttöohjeiden noudattaminen ei ole ylivarovaisuutta, vaan se on tervettä järkeä, Rydman painottaa.

– Niitä ei ole laitettu sinne huvikseen, vaan taustalla on paljon tutkimuksia ja asiantuntemusta.

Myöskään Mutasen kuvaileman kaasusäiliöllisen ulkokarkottimen käyttämistä sisätiloissa Rydman ei suosittele.

Ulkokäyttöön hyväksytyt valmisteet eivät ole Tukesin mukaan turvallisia sisäkäytössä, koska hyönteismyrkyn hengitettävät määrät nousevat moninkertaisiksi ulkokäyttöön verrattuna. Höyryjen ja savujen hengittämistä tulisi välttää myös ulkona – lisäksi joidenkin valmisteiden käyttöä tulee välttää pienten lasten ja raskaana olevien henkilöiden läheisyydessä.

– Olen lukenut, miten ihmiset tuunaavat ja täyttelevät esimerkiksi butaanilaitteita. Ei se nyt kauhean turvalliselta kuulosta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt