Teltassa nukkuneet pojat kokivat hirvittävän kohtalon – Kytäjän kartanolla on niin synkkä historia, että jotkut puhuvat kirouksesta

Julkaistu:

Suomen rikoshistoriaa käsiteltäessä ei voi ohittaa Kytäjän kartanon synkkää tarinaa.
Suomen rikoshistoria -podcastsarjan uusi jakso julkaistaan aina lauantaisin iltasanomat.fi:ssä.

Oheisessa, sarjan toisessa osassa käsitellään Kytäjän kartanon synkkää tarinaa. Voit kuunnella jakson tästä:



Kytäjän vanhan kartanon mailla on tehty useampikin henkirikos, joista tunnetuin on Kytäjän kolmoissurma vuodelta 1972. Tuolloin 32-vuotias kartanonherra Kai Vähäkallio surmasi kolme kartanon mailla yöpynyttä poikaa.

Hän ampui teltassa nukkuneet pojat lähietäisyydeltä ja sen jälkeen pakeni kartanoonsa. Kriminaalilaboratoriossa kuitenkin pystyttiin yhdistämään rikospaikalta löydetyt luodit Vähäkallion aseeseen, ja kartanonherra tunnusti veriteon.


Järkevää selitystä Vähäkallio ei raivokkaalle reaktiolleen pystynyt antamaan. Hän kertoi avanneensa teltan vetoketjun ja luulleensa nukkuvia poikia parrakkaiksi roistoiksi, ei lainkaan ihmisiksi vaan jonkinlaisiksi olioiksi.


Kytäjän kartanon historia tuntee muitakin veritekoja. Kolmoissurman jälkeen vuonna 1972 eräällä kartanon sivutilalla 19-vuotias poika ampui isänsä.

Siksi välillä kuulee sanottavan, että kartanoa riivaa kirous. Esimerkiksi vuonna 1960 kartanon mailla sijaitsevalla metsäkämpällä kuoli väkivaltaisesti nelissäkymmenissä ollut metsätyömies. Syy kuolemaan ei kuitenkaan ollut kirous vaan viina: hakkuutöissä olleet metsätyömiehet olivat ryypänneet parakissaan rajusti ja ryyppyilta oli päättynyt puukotukseen.

Vuonna 2003 puolestaan tapahtui mustasukkaisuusmurha, jossa kartanon työntekijä ampui seurustelukumppaninsa haulikolla kesken grilli-illan.

Sarjan edellisessä osassa käsiteltiin Ensio Koivusta ja muita suomalaisia sarjamurhaajia. Pääset jaksoon täältä.