Ratkaiseva uusi todiste sinetöi Jari Aarnion tuomion

Julkaistu:

Senaatti-kiinteistöjen kulunvalvontaraportit olivat keskeinen uusi todiste Helsingin hovioikeudessa.
Helsingin hovioikeus tuomitsi entisen huumepoliisin päällikön Jari Aarnion kymmenen vuoden vankeuteen törkeistä huumausainerikoksista ja tukusta muita rikoksia.

Hovioikeus piti siten ennallaan rangaistuksen, jonka Helsingin käräjäoikeus oli aiemmin Aarniolle määrännyt.

Raskauttavaa uutta todistusaineistoa Aarniota vastaan hovioikeudessa olivat Senaatti-kiinteistöjen kulunvalvontajärjestelmän kulkuraportit vuosilta 2011–2013. Raportit koskivat kulkuavaimia, jotka olivat Aarnion ja kolmen hänen alaisensa käytössä Pasilan poliisitalon remontin aikaisissa väistötiloissa Itä-Pasilan virastokeskuksessa.

Aarnion Senaatti-kulkuavain takavarikoitiin hänen hallustaan, kun hänet otettiin ensimmäistä kertaa kiinni rikoksesta epäiltynä marraskuussa 2013.

Syyttäjien mukaan tiedot Senaatti-avainten kulkuraporteista saatiin vasta elokuussa 2017. Ne eivät olleet syyttäjien käytössä vielä jutun käräjäoikeuskäsittelyn aikana.

Hovioikeuden mukaan kulunvalvontatiedot vahvistavat johtopäätöstä, että juuri Aarnio oli huumekauppaa pyörittäneen ”Pasilan miehen” prepaid-liittymien ainoa käyttäjä. Aarnio väitti oikeudessa, ettei Pasilan miestä ollut olemassakaan, vaan kyse olisi ollut poliisin tietolähdetoiminnassa käytetyistä liittymistä, joita useat poliisimiehet käyttivät.

Kulunvalvontatiedot täsmäävät hovioikeuden mukaan hyvin tarkasti prepaid-liittymien televalvontatietoihin.

”Liittymien paikantuminen Itä-Pasilassa sijaitseviin tukiasemiin on ollut erittäin vahvassa yhteydessä kulunvalvontatiedoista ilmeneviin Aarnion liikkeisiin Itä-Pasilan virastokeskuksessa,” hovioikeus kirjoittaa.

Aarnio väitti oikeudessa myös, että häneltä takavarikoitu kulkuavain olisi ollut useiden työntekijöiden yhteiskäytössä ollut vara-avain.

Hovioikeuden mukaan olisi hyvin epätodennäköinen sattuma, että tällainen avain otettiin säännölliseen käyttöön juuri samana päivänä, kun Aarnio palasi poliisin töihin virkavapaalta 1. maaliskuuta 2011.

Kulkuraportista on havaittavissa, että väistötilojen käytön aikana 2011–2012 kulkuavain oli jatkuvassa käytössä. Usein sillä avattiin virastokeskuksen pysäköintihalliin johtava nosto-ovi ja puomi eli sitä käytettiin saavuttaessa työpaikalle autolla. Tyypillisesti käyttö alkoi aamulla kello 8–10 välisenä aikana.

”Toisin kuin Aarnio on esittänyt, tällainen päivittäinen käyttö ei ole lainkaan sen vaihtoehdon mukainen, että kyseessä olisi ollut päällikön työhuoneesta lainattavissa oleva vara-avain,” hovioikeus toteaa.

Lisäksi kulunvalvontatiedoissa olevat tauot täsmäsivät Aarnion lomamatkoihin ulkomailla ja Suomessa. Hänen poissaollessaan kulkuavainta ei käytetty. Kun hän palasi, käyttö jatkui.

Hovioikeus käy tuomiossaan kymmenien sivujen verran läpi Aarnion liikkeitä kulunvalvonta- ja televalvontatietojen perusteella. Lukuisat Aarnion ja kolmen hänen alaisensa väitteet osoittautuivat paikkansa pitämättömiksi.

Tässä vain yksi esimerkki: Aarnio tapasi prostituoidun ”Saaran” tämän asunnolla Vuosaaressa 25. helmikuuta 2011. Samoihin aikoihin Vuosaareen asunnon lähettyville paikantui puhelin, jolla oli pidetty yhteyttä United Brotherhoodin jengipomoon Keijo Vilhuseen.

Tele-, kulunvalvonta- ja muiden tietojen perusteella kolmesta alaisesta yksi oli tuolloin Itä-Pasilan valvontatiloissa, toinen Lauttasaaressa ja kolmas pitkällä vapaalla. Hovioikeus päätteli siten, että puhelin oli Aarniolla.

Aarnio ja alaiset väittivät oikeudessa, että alaiset olisivat olleet puhelinten pääasialliset käyttäjät. Kolmen alaisen kohdalla kulunvalvonta- ja teletietojen välillä oli kuitenkin lukuisia ilmeisiä ristiriitoja. Esimerkiksi joulukuussa 2011 yksi puhelimista paikantui Nurmijärvelle samaan aikaan kun kahden alaisen kulkuavaimilla mentiin Itä-Pasilan väistötilojen pysäköintihalliin.

Aarnion kohdalla tällaisia ristiriitoja ei ollut hovioikeuden mukaan ainuttakaan.

”Hovioikeus pitää televalvontatietojen ja Aarnion kulunvalvontatietojen keskinäistä yhteensopivuutta merkittävänä seikkana asian arvioinnin kannalta,” tuomiossa todetaan.

Aarnion vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan puhelimet olisivat olleet käytössä tietolähdetoiminnassa, niitä olisi säilytetty huumepoliisin salaisessa piilokonttorissa ja niillä olisi ollut useita käyttäjiä. Mainitut kolme alaista tukivat tätä teoriaa, mutta muut poliisit eivät tienneet mitään väitetystä ”päivystysringistä”.

Hovioikeuden mukaan Aarnion vaihtoehtoinen tapahtumainkulku on ”monella tavoin epäuskottava, epäjohdonmukainen ja ristiriidassa muun näytön kanssa”. Kolmen alaisen kertomukset puolestaan ovat ”osoittautuneet uuden näytön valossa paikkansa pitämättömiksi useiden yksittäisten päivien osalta”.

Hovioikeuden mukaan ei voida sanoa varmasti, miltä osin kertomukset piilokonttorista ja puhelimista ovat kokonaan sepitettyjä ja miltä osin niihin sisältyy mahdollisesti totuudenmukaisia tietoja. Hovioikeuden mukaan ei jää kuitenkaan mitään epäilystä siitä, että niitä puhelimia, joiden televalvontatiedosta Aarnio-jutussa on kyse, ei säilytetty piilokonttorissa Aarnion ja alaisten kertomalla tavalla.