Kirkkonummella Metsähovin tutkimusasemalla havaittiin perjantaina ja lauantaina poikkeuksellisia muutoksia GPS-signaaleissa. Sotilaskäytössä oleva salattu L2-signaali vahvistui ja siviiliverkko heikentyi. Muutokset kestivät iltakuudesta kello yhteen iltapäivällä.
– Mistä tämmöinen johtuu, sitä pitää kysyä Yhdysvaltain puolustushallinnolta. Vuorokauden mittainen signaalin voimistaminen ja heikentäminen voi johtua puhtaasti siitä, että he testaavat satelliittijärjestelmän ominaisuuksia, arvioi Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Jarkko Koskinen.
Vaihtoehtona hän pitää myös uuden satelliitin lisäämistä GPS-järjestelmään.
Koskinen kertoo, että Yhdysvaltain käyttäessä GPS-järjestelmää sotaoperaatioihin, kyseessä on yleensä viikkojen tai kuukausien signaalimuutokset. Koska nyt kyseessä oli vain yhden päivän muutostila, hän ei usko, että asialla oli sotatoimien – kuten vaikka Iraniin viime viikolla suunnitellun iskun – kanssa tekemistä.
– Yhdysvallathan ei niistä mitään tiedota. Tai jos jotain, ehkä puolustusministeriötä, mutta ei Maanmittauslaitosta.
Ensisijaisesti sotakäyttöön
Vastaavia havaintoja tehtiin muuallakin Euroopassa. Kyseessä ei siis ollut erityisesti Suomeen kohdistuva häiriö, vakoilu taikka urkintaoperaatio.
Viime kesänä GPS-häirintä nousi uutisiin, kun Suomen Lapissa ja Norjan Finnmarkissa havaittiin häirintää, joka ulkoministeriön mukaan tuli Venäjän alueelta, todennäköisesti Venäjän merivoimien ohjusharjoituksista Barentsinmereltä.
– Ne osuvat jollekin alueelle. Nämä taas kohdistuvat koko maapallolle. Mikään ydinvoimala ei riittäisi tuottamaan sellaiseen sähköä, Koskinen täsmentää eroa.
GPS on Yhdysvaltain puolustusministeriön kehittämä ja ylläpitämä satelliittipaikannusjärjestelmä.
– Pitää muistaa, että järjestelmä on ensisijaisesti sotakäyttöön ja vasta toissijaisesti siviilikäyttöön, Koskinen sanoo.
Lyhenne tulee sanoista Global Positioning System eli maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä. Ensimmäinen satelliitti laukaistiin 1978 lähettämään taivaalta paikannussignaalia. Nykyään GPS on läntisessä maailmassa yleisimmin käytetty GNSS-satelliittipaikannusjärjestelmä.
Heikentymistä siviilijärjestelmässä
Siviilikäyttöisessä signaalissa tutkijat havaitsivat heikkoa, kahdesta kolmeen dBHz:n lieventymistä. Tätä signaalia käytetään useimmissa kaupallisissa satelliittipaikannuslaitteissa, esimerkiksi kännyköissä, veneissä ja autonavigaattoreissa.
– Normaalikäyttäjä ei huomannut häiriötä mitenkään, ehkä nyt veneen näytti sijainnin vain 20 metrin tarkkuudella. Tämä vaikutti ammattikäyttäjiin, jotka tekevät senttimetreillä tai millimetreillä mittaustyötä, niin kuin vaikka satamassa tai ydinvoimalan rakennustöissä, sanoo Koskinen.
Menneisyydessä Yhdysvallat on useasti laskenut siviili-GPS:n tarkkuuksia sotaoperaatioiden aikana.
Heitteleviin muutoksiin on varauduttu.
– Tämä on se peruste, miksi Galileo on suunniteltu ja otettu käyttöön.
Euroopan Unionin Galileo on ainoa ensisijaisesti siviilikäyttöön tehty satelliittipaikannusjärjestelmä. Ensimmäiset eurosatelliitit laukaistiin 2011.
Lue lisää: Euroopan ”oma gps” aloitti: Tulee ensin tänne – ja hinta on hirveä
Lue lisää: Euroopan oma paikannusjärjestelmä estää gps-huijaukset – kun se vihdoin saadaan käyttöön
Myös Venäjällä ja Kiinalla on omat satelliittipaikannusjärjestelmänsä Glonass ja Beidou.
Galileo on Euroopassa käytössä uusissa laitteissa.
– Paremmissa älypuhelimissa on jo kolme–neljä [satelliittijärjestelmää], koska se mittaa sijaintia parhaiten. Silloin tällaista GPS-signaalimuutosta ei edes huomaa, koska puhelin hakee tiedon toisesta järjestelmästä, Koskinen kertoo.
