Professori: Kirkon sisällä raju muutos 2010-luvulla – Päivi Räsäsen kaltaisten konservatiivien tila käy ahtaaksi

Julkaistu:

Luterilaisen kirkon konservatiivit ja liberaalit ääripäät ovat entistä kauempana toisistaan.
Suomen luterilaisen kirkon kahtiajako näkyy viimeaikaisessa kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) herättämässä keskustelussa, sanoo Itä-Suomen käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä.

Kirkon toisessa laidassa ovat konservatiivit, toisessa laidassa arvoliberaalit.

Tervo-Niemelän mielestä kirkossa keskimääräinen mielipide on mennyt yhä enemmän liberaalimpaan ja sallivampaan suuntaan.

– Se on tarkoittanut sitä, että konservatiivinen mielipide on koko ajan etääntynyt keskimääräisestä mielipiteestä. Sen seurauksena aika moni siinä ryhmässä tuntee itsensä nurkkaan ahdetuksi.

Päivi Räsänen toi arkkipiispalle osoitetussa kirjeessä esille huolensa, miten kirkko on maallistunut niin, ettei sitä enää tunne hengelliseksi kodikseen. Räsänen otti esimerkiksi kirkon päätöksen ryhtyä Pride-tapahtuman kumppaniksi.

Päivi Räsänen kertoi Ilta-Sanomille joutuneensa pohtimaan kirkosta eroamista.
Muutos liberaalimpaan suuntaan on Tervo-Niemelän mielestä tapahtunut hyvin nopeasti. Muutos näkyy erityisesti suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien parisuhteeseen.

– Keskimääräisen papin mielipide on tänä päivänä enemmän sillä kannalla, että hän hyväksyy samaa sukupuolta olevan parisuhteen ja vihkimisajatuksen.

Nopea muutos tapahtui 2010-luvulla.

Vielä 2000-luvun alkupuolella vain pappien vähemmistö kannatti samaa sukupuolta olevien parisuhteen siunaamista. 2010-luvulla asetelma kääntyi päinvastaiseksi. Nykyisin puolet papeista on myötämielisiä samaa sukupuolta olevien parien liittoihin. Selkeitä vastustajia on 15–20 prosenttia.

Taustalla on Tervo-Niemelän mukaan muutos yleisessä ilmapiirissä. Ihmisten asenteet samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin ovat muuttuneet myötämieliseksi.

Muutosten paineessa kirkon konservatiivit tuntevat joutuneensa ahtaalle.

He kokevat, ettei heidän mielipiteillään enää ole tilaa kirkossa. He ajattelevat olevansa yksin puolustamassa kirkon perinteisiä oppeja.

– Konservatiivien näkökulmasta he edustavat pitkän aikaa kirkossa ollutta valtavirran mielipidettä. Edelleenkin esimerkiksi katolisen kirkon ja monien isojen kirkkokuntien yleinen linja on kriittinen samaa sukupuolta olevien liitoissa.

Keskustelua on samalla Raamatun tulkinnasta. Ristiriita liittyy siihen, kuinka paljon Raamatun tekstissä on muuttumatonta. Mikä taas on yhteiskunnalliseen tilanteeseen sidoksissa olevaa kerrostumaa.
Professori Tervo-Niemelä muistuttaa, että luterilainen kirkko on kansankirkko. Kirkossa on aina ollut erilaisia mielipiteitä.

Vastaavantyyppistä keskustelua käytiin aiemmin naispappeudesta. Naispappeus jakoi kirkon jäsenten mielipiteitä 1950–1980-luvulla.

– Samantyyppisestä ilmiöstä tässä on kyse. Muutos on ollut vain poikkeuksellisen nopea suhteessa samaa sukupuolta olevien parisuhdekysymykseen.

Kirkossa eroajia on ollut aiemminkin. Toisten mielestä kirkko muuttuu liian hitaasti, toisten mielestä kirkko on maallistunut.

– Eniten kirkossa eroajia on niissä, joiden mielestä kirkko muuttuu hitaasti ja on konservatiivinen.

Päivi Räsäsen kaltaisten konservatiivien tulevaisuus kirkossa on professori Tervo-Niemelän mielestä vaikea kysymys.

– Jos tulee käymään niin, että konservatiiviset kokevat, ettei heillä ole paikkaa kirkossa ja että heidät ajetaan pois, siinä menetetään paljon puolin ja toisin.

Tervo-Niemelä muistuttaa, että konservatiivisesta pohjasta ponnistavissa on vahvoja, vapaaehtoistyötä tekeviä, aktiivisia kirkon jäseniä.

– Jos kirkko menettää heidät omiin pieniin yhteisöihin, evankelisluterilainen kirkko menettää paljon sitoutunutta ja syvästi kirkkoon linkittynyttä henkilöä.

Tervo-Niemelä muistuttaa, että kansankirkon perusolemukseen kuuluu se, että kirkon sisälle mahtuu erilaisia mielipiteitä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt