Kukaan ei ennustanut syntyvyyden näin rajua romahdusta – miten Suomen käy?

Julkaistu:

Suomalaisten syntyvyys on romahtanut muutamassa vuodessa. Päättäjät eivät ole vielä heränneet uuteen todellisuuteen, jossa hyvinvointivaltion rahoitus on uhattuna.
Savonlinnan viimeinen lastentarvikeliike sulki ovensa viime kesänä. Yrittäjä Taina Harvistola-Mehtosen perustama Tenava oli kestänyt alan keskittymisen ja verkkokauppojen nousun, mutta sitten loppuivat lapset.

Tenavan perustamisvuonna 1995 Savonlinnassa syntyi 423 lasta. Vuonna 2014 luku oli vain 279, ja Savonlinnan keskussairaalan synnytysosasto päätettiin lakkauttaa.

Viime vuonna Savonlinnassa syntyi enää 189 lasta. Lastenvaunuja ei voi myydä, jos lapsia ei ole.

– Synnytysosaston lakkauttaminen oli tämän toimialan kannalta iso juttu. Samoin kuin on opettajainkoulutuslaitoksen lähteminenkin. Opiskelijat löysivät puolisonsa täältä, perustettiin perhe ja jäätiin asumaan Savonlinnaan. Mutta niin ei käy enää, Harvistola-Mehtonen sanoi Länsi-Savolle.

Syntyvyyden lasku on iskenyt Savonlinnaan erityisen kovaa, mutta sama ilmiö koskee koko Suomea.

Muutos on ollut niin raju ja tapahtunut niin lyhyessä ajassa, että sitä ei ole kunnolla vielä tiedostettu. Ensi syksynä koulunsa aloittavat vuonna 2012 syntyneet lapset. Heitä on noin 61 000. Viime vuonna Suomessa syntyi 47 577 lasta, yli viidennes vähemmän.

Viimeksi Suomessa syntyi yhtä vähän lapsia suurten nälkävuosien aikaan 1868. Vieläkin alemmas ollaan menossa, sillä tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Suomeen syntyi seitsemän prosenttia vähemmän lapsia kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Syntyvyyden lasku tarkoittaa paitsi vähemmän lastentarvikeliikkeitä ja synnytysosastoja, myös vähemmän lastenhoitajia, vähemmän luokkia, vähemmän kouluja, vähemmän opettajia, vähemmän varusmiehiä ja lopulta vähemmän veronmaksajia.

Siitä päästään paljon puhuttuun huoltosuhteeseen. Vanhusväestön lisääntyminen on ollut tiedossa jo pitkään, mutta syntyvyyden näin jyrkkää romahdusta ei ole ennustanut kukaan. Asiantuntijat eivät usko uuteen vauvabuumiin, joten on nostettava esiin epämukava kysymys: miten Suomen käy, kun yhä pienemmän joukon täytyy kantaa hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset?


Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch muistaa, kuinka hän sai noin vuosikymmen sitten emännöidä vierailuryhmiä Japanista. Maailman nopeiten vanheneva maa halusi oppia Suomelta, miten syntyvyyden aleneminen saataisiin pysäytettyä. Suomi oli onnistunut kääntämään syntyvyyden nousuun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa, kuinka monta lasta naiset saavat keskimäärin elämänsä aikana. Vuonna 2002 luku oli Suomessa 1,72 mutta vuonna 2010 jo 1,87. Suomi oli jopa lähestymässä tilannetta, jossa väestö uusiutuu ilman maahanmuuttoa. Se vaatii kokonaishedelmällisyyslukua 2,1.

Sitten jotain tapahtui, eikä kukaan oikein tiedä tarkalleen mitä. Syntyvyys alkoi laskea Suomessa rajusti.

Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli historiallisen pieni: 1,41. Japanissakin naiset saivat enemmän lapsia.

– Suomi on mennyt kertaheitolla globaalin trendin kärkeen. Siitä on tullut Euroopan uusi Japani, Rotkirch sanoo.


Suomalaiset lykkäävät lasten hankkimista yhä vanhemmaksi, jolloin perhekootkin jäävät pienemmiksi. Väestöliiton vuoden 2017 Perhebarometrissä selvisi, että nuoret aikuiset haluavat odottaa elämäntilanteensa vakiintumista ennen perheen perustamista. Toisaalta he myös halusivat nauttia elämästään ennen raskaana näyttäytyvää lapsiarkea.

Aivan tuore ilmiö on se, että merkittävä osa ei halua lapsia lainkaan. Vuoden 2015 Perhebarometrissa lähes 15 prosenttia lisääntymisikäisistä suomalaisista piti ihanteellisena lapsilukunaan nollaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa osuus oli 2–4 prosenttia.

– On paradoksaalista, että Suomessa on monen mittarin mukaan lapsiperheiden kannalta asiat aika hyvin. Silti jokin ei toimi.


Rotkirch muistuttaa, että syntyvyyden lasku ei ole pelkästään huono asia. Ehkäisyvalistus toimii, ja lapset syntyvät suunnitellusti ja toivotusti. Jos asiaa tarkastellaan globaalilla tasolla, maapallolla on pikemminkin liikaa ihmisiä kuin liian vähän.

– Huoli liittyy keskipitkän aikavälin taloudellisiin haasteisiin. Luin juuri hallitusohjelmaa ja mietin, että tiedetäänkö siellä, missä mennään, Rotkirch sanoo.

– Jonkun pitää ne eläkkeet maksaa ja vanhukset hoivata.

Tuore pääministeri Antti Rinne (sd) puhui kaksi vuotta sitten synnytystalkoista ja sai sanoistaan voimakasta kritiikkiä. Kenties siksi hänen tuoreen hallituksensa ohjelmassa ei juuri syntyvyyden laskusta puhuta. Sen sijaan siinä luvataan luoda lapsistrategia.

– Lapsistrategia keskittyy olemassa olevien lasten hyvinvointiin. Toivottavasti sen ohessa puututaan myös alhaiseen syntyvyyteen. Ne ovat aika lailla eri asiat, Rotkirch sanoo.

Helsingin Meri-Rastilan Haruspuistossa on lounasaika. Keittoa nauttivien lasten joukossa ovat kahdeksanvuotias Tala Fahmi ja hänen kaksivuotias pikkusisarensa Sama, jota isä Mustafa syöttää.

Mustafa Fahmi ja hänen vaimonsa ovat kotoisin Sudanista, mutta heidän kolme lastaan ovat syntyneet Suomessa. Kuusivuotias Ahmed on parhaillaan päivähoidossa. Molemmat vanhemmat työskentelevät tutkijoina Helsingin yliopistossa.

– Tällä hetkellä kolme lasta on hyvä. Heistä voimme pitää huolta. Useampi lapsi vaatisi liikaa aikaa, Mustafa Fahmi sanoo.

Lapset puhuvat kavereilleen suomea, mutta perheen yhteinen kieli on arabia. Arabiankielisten äitien kokonaishedelmällisyysluku Suomessa vuonna 2017 oli 3,26.


Suurimmista maahanmuuttajaryhmistä venäläiset ja virolaiset saavat vain hieman enemmän lapsia kuin suomalaiset, mutta somaliankielisten äitien kokonaishedelmällisyysluku oli vielä arabiankielisiäkin suurempi, 3,84.

Maahanmuuttajat synnyttävät keskimäärin suomalaisia enemmän lapsia, mutta suurta vaikutusta kokonaissyntyvyyteen heillä ei ole. Korkean syntyvyyden ryhmiä edustavien maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on pieni. Somalinkieliset äidit synnyttivät vuonna 2017 Suomessa 607 vauvaa, arabiankieliset 524.

Muiden maiden kokemukset osoittavat, että kolmannessa sukupolvessa maahanmuuttajien syntyvyys on jo lähellä kantaväestön tasoa.



Jos taulukko ei näy, voit katsoa sen täältä.

Opettajien ammattijärjestö OAJ joutuu ensimmäisenä ammattiliittona kohtaamaan syntyvyyden laskun vaikutukset. Kätilöiden tilanne on parempi, sillä heillä on usein sairaanhoitajan koulutus ja siten mahdollisuus vaihtaa tehtävää. Terveydenhoitoalan työt eivät häviä, kun väestö vanhenee, päinvastoin.

Uudessa hallitusohjelmassa on hyviä uutisia lastentarhanopettajille. Subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Siksi työpaikat tuskin vähenevät, vaikka lapsien määrä pienenee.

Peruskoulutuksen osalta tilanne on epävarmempi. OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo toivoo, että ikäluokkien pieneneminen ei automaattisesti johda luokkien vähenemiseen vaan mieluummin niiden koon pienenemiseen.

– Keskimääräinen ryhmäkoko on viime vuosina kasvanut, vaikka opetussuunnitelmissa korostetaan yksilöllistä opetusta, Salo sanoo.

Salo huomauttaa, että alueelliset erot ovat huomattavat. Syntyvyys on laskussa kaikkialla Suomessa, mutta joillain alueilla lasku on erityisen suurta. Esimerkiksi Kainuussa lapsia syntyi viime vuonna lähes 40 prosenttia vähemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

Se tarkoittaa, että Kainuun jo harvaksi supistunut kouluverkko todennäköisesti harventuu entisestään. Vuonna 2005 Suomessa oli 3 563 peruskoulua, vuonna 2017 enää 2 373. Tämä muutos tapahtui nykyistä huomattavasti korkeamman syntyvyyden vallitessa.

Suomessa on 36 kuntaa, joihin syntyi viime vuonna alle kymmenen lasta. Niistä 28 sijaitsee Manner-Suomessa, joukossa Kainuun Ristijärvi (6) ja Puolanka (8).

– Jos suomalaiseen kuntaan ei synny tarpeeksi lapsia edes yhdelle koululle, pitäisi miettiä onko kunnalla mitään virkaa, Salo sanoo.

Eläketurvakeskus julkaisi maaliskuussa laskelman siitä, miten matala syntyvyys vaikuttaa eläkkeiden rahoitukseen tulevaisuudessa.

Mikäli nettomaahanmuutto pysyy nykyisellään ja kokonaishedelmällisyysluku palaa 1,45:een, voivat työeläkemaksut säilyä nykyisellään alle 25 prosentissa vuoteen 2050 asti. Sen jälkeen niihin kohdistuu voimakas korotuspaine, ja 30 prosentin taso ylittyy 2080-luvulla.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että arvio suomalaisten syntyvyydestä on osoittautumassa liian optimistiseksi. Mikäli kokonaishedelmällisyysluku putoaa 1,2:een, täytyy työeläkemaksujen olla 2080-luvulla jo 35 prosentissa.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on pohtinut matalan syntyvyyden seurauksia. Hän ei usko siihen, että yksin maahanmuutto voisi ratkaista ongelman.

– Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi on useita keinoja. Toisaalta monet muutkin maat haluaisivat mielellään juuri helposti työllistyviä maahanmuuttajia, Hetemäki huomauttaa.


Kylmyys, korkea kustannustaso ja outo kieli eivät ole valtteja kilpailussa korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista.

Hetemäen mukaan avainasemassa ovat nuoret miehet. Hänen havaintojensa mukaan juuri nuorten miesten köyhyyden kasvu selittää syntyvyyden laskun.

– Osaamisesta ja aktiivisesta työnhausta huolehtiminen sekä tarpeen vaatiessa esimerkiksi määräaikainen palkkatuki ovat keinoja nostaa nuorten miesten työllisyyttä.

Synnytyslaitos tuskin palaa enää Savonlinnaan, eikä Kainuuseen perusteta uusia kouluja. Suomen on sopeuduttava pysyvään matalan syntyvyyden tilaan.

Väestöliiton Anna Rotkirchin mielestä poliitikot eivät ole vielä heränneet uuteen todellisuuteen. Hän ei hyväksy löysiä heittoja syntyvyyden laskun positiivisista ympäristövaikutuksista tai maahanmuuton pelastavasta voimasta vaan kaipaa kovia laskelmia. Niiden aika on nyt.

– Sanokaa suoraan, jos on hyvä juttu jos väestö pienenee. Sanokaa ääneen, miten yhteiskunta rahoitetaan, jos meitä on kolme miljoonaa, Rotkirch painottaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt