Kommentti: Suursota kytee koko ajan – ja se koskettaa Suomeakin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suursota kytee koko ajan – ja se koskettaa Suomeakin

Omaninlahden kiristynyt tilanne ja Egyptin entisen presidentin kuolema lisäävät sodan ja pakolaisaaltojen vaaroja Lähi-idässä.

18.6.2019 15:18

Kannattaako ulkomaan uutisia lukea? Nehän koskevat kaukaisia asioita. Niiden seuraamiseksi tarvitsee katsoa karttaa ja tavata vaikeita nimiä. Kannattaa, lopulta kaukaiset tapahtumat koskettavat meitäkin.

Tiistaina Yhdysvallat ilmoitti jälleen vahvistavansa joukkojaan tuhannella sotilaalla Lähi-idässä. Jo aiemmin lähetettiin vähän isompi joukko.

Syynä ovat Omaninlahdella tehdyt oudot hyökkäykset ja sabotaasit laivakuljetuksia vastaan. Yhdysvallat syyttää niistä Irania. Yhdysvallat irtaantui aiemmin Iranin ydinohjelmaa rajoittavasta sopimuksesta. Nyt Iran on ilmoittanut, että se aikoo nostaa varastoimansa uraanin määrää yli sopimuksessa sallitun.

Monien mielestä Yhdysvallat pyrkii nimenomaan yllyttämään Iranin rikkomaan sopimusta, jotta saisi syyn uusille pakotteille, maan eristämiselle ja lopulta sodallekin.

Salajuonia Omaninlahdella

Päällisin puolin tuntuisi järjettömältä, että Iran olisi Omaninlahden iskujen takana. Niistä viimeisin tapahtui juuri, kun Japanin pääministeri Shinzo Abe oli Teheranissa matkalla, jolla pyrittiin pelastamaan Iranille tärkeä sopimus.

Yhdysvaltain vahvin todiste on video, jonka väitetään näyttävän Iranin vallankumouskaartin alusta poistamassa vaurioituneesta laivasta räjähtämätöntä miinaa. Ei ole selitetty, miten tämä osoittaisi, että iranilaiset olisivat myös miinan asentaneet. Yhdysvaltojen mukaan Iran olisi myös yrittänyt ampua alas sen tarkkailulennokin iskujen aikoihin.

Yhdysvaltain mukaan iranilaiset irrottavat kuvassa miinaa iskun kohteeksi joutuneesta laivasta.­

Syyllisiksi on epäilty Jemenin Huthi-kapinallisia, joita Iran tukee. He olisivat saattaneet toimia itsenäisesti. Myös Iranin äärilinjan miehet voisivat provosoida yhteenottoa.

Toisaalta myös Yhdysvaltain hallinnossa on sotahaukkoja, tunnetuimpana presidentti Donald Trumpin neuvonantaja John Bolton. Myös ulkoministeri Mike Pompeo on esittänyt tiukkoja kantoja.

Yhdysvaltain liittolaiset Israel ja Saudi-Arabia haluaisivat päästä eroon voimakkaana vihollisena pitämänsä Iranin uhasta. Nekin voisivat pystyä erilaisiin provokaatioihin.

Viime päivinä malttia Yhdysvalloissa on edustanut virkaa tekevä puolustusministeri Patrick Shanahan, jonka mukaan Yhdysvallat ei pyri sotaan. Myös itse Trumpia pidetään asiassa varovaisena. Suurista puheistaan huolimatta presidentti ei ole aloittanut yhtään sotaa. Hän on määrännyt vain pari näyttävää, mutta tehotonta ohjusiskua Syyriaan.

Presidentin rauhantahtoisuus juontaa jo Vietnamin sodan ajoilta, jolloin nuori Trump käytti kaikki kikat, jotta vältti sinne joutumisen.

Uskonsota on jo käynnissä

Yhdysvaltojen joukkojen lisäykset on tarkoitettu lähinnä alueella jo olevien joukkojen turvaksi. Jos Yhdysvallat pommittaisi Irania, Irakin shiamiliisit voisivat kostaa jenkkisotilaille maassaan. Maasota Irania vastaan vaatisi satojatuhansia sotilaita ja olisi paljon vaikeampi kuin Irakin tai Afganistanin sodat.

Iranin näkökulmasta Lähi-idässä on jo käynnissä suursota shia- ja sunnimuslimien kesken. Sitä on käyty osana Syyrian, Irakin, Jemenin ja jopa Afganistanin sisällissotia. Iran näkee itsensä shiiojen johtajana ja puolustajana. Yhdysvallat taas tukee johtavaa sunnimahtia Saudi-Arabiaa.

Irakilaismiliisi marssii presidentti Donald Trumpin kuvan yli. Yhdysvallat pelkää, että sota Iranissa voisi johtaa shiamiliisien hyökkäyksiin amerikkalaisia vastaan Irakissa.­

Hyökkäys Iraniin todennäköisesti puhaltaisi uskonsodan täyteen liekkiin. Uskonsotia käydään kansanmurhilla ja terrorilla. Täysimittainen uskonsota laukaisisi ennen näkemättömän pakolaisaallon joka suuntaan ja poikisi uusia sotia.

Huonoja uutisia Egyptistä

Uskonsotaan osallistuisivat myös sunnilaiset jihadistit kuten Isis ja Al Qaida. Ne saattaisivat iskeä kumpaakin osapuolta vastaan. Sunnienkin rivit ovat hajallaan.

Uskovaiset sunnit saivat maanantaina uuden marttyyrin, kun Egyptin entinen presidentti Mohammed Mursi kuoli kesken oikeuskäsittelynsä saliin. Mursi valittiin demokraattisesti presidentiksi vuonna 2012, kun suurmielenosoitukset olivat johtaneet diktaattori Hosni Mubarakin eroon. Länsimaissa egyptiläisten urheutta ylistettiin.

Egyptin presidenttinä lyhyen aikaa toiminut Mohammed Mursi kuoli maanantaina oikeussalissa.­

Länsimaat kuitenkin ällistyivät, kun presidentiksi äänestettiin liberaalien sijasta muslimiveljeskuntaa edustanut Mursi. Hänen pelättiin pystyttävän islamilaisen hallinnon.

Myös Mursia vastaan osoitettiin mieltä ja vuonna 2013 armeija kaappasi vallan. Uudeksi presidentiksi nousi kenttämarsalkka Abdel Fattah el-Sisi. Hän on paljon Mubarakia kovaotteisempi, mutta länsimaat eivät enää valita.

Huonokuntoista Mursia pidettiin vankilassa eristyksissä. Egyptiä on jo syytetty hitaasta murhasta. Maahan kuuluvassa Siinaissa käydään jo sotaa armeijan ja jihadistien kesken. Mursin kuolema voi kiihdyttää sitä. Lähes sadan miljoonan ihmisen maassa väkivallalla voi olla arvaamattomat seuraukset ihmisten paetessa.

Miksi välittää?

Mutta nämä ovat kaukaisia maita. Egyptissä joku on ehkä joskus käynyt lomalla. Mitä väliä?

Lähi-idässä vahingossakin tapahtunut välikohtaus voi sytyttää päivissä sotien sarjan, jollaista ei ole nähty toisen maailmansodan jälkeen. Se johtaisi pakolaisvirtaan, johon verrattuna vuosi 2015 oli hupiretki.

Euroopan nykyisessä ilmapiirissä perinteisetkin vallanpitäjät saattaisivat alkaa toteuttaa äärioikeiston fantasioita maahantulijoiden torjumisesta julmin keinoin. Teknisesti tämä olisi mahdollista, mutta moraalisesti tuhoisaa Euroopan sisällä ja katastrofaalista Euroopan vaikutusvallalle maailmassa. Lopputulos olisi pelkkien pakolaisvirtojen seurauksia pahempi.

Siksi ulkomaan tapahtumiakin kannattaa seurata.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?