Professori: Suomella huippu­mahdollisuus näyttää esimerkkiä meren­suojelussa

rac

Julkaistu:

Tutkimusalus Arandan avoimien ovien päivä tarjosi yleisölle harvinaisen mahdollisuuden tutustua Itämerellä tehtävään tutkimustyöhön. Alus ankkuroitui Helsingin Ruoholahteen YK:n Maailman merien päivän kunniaksi viime lauantaina.
Rehevöityminen, ilmaston lämpeneminen ja uusimpana riesana muoviroskat. Näin Itämerta uhkaavat tekijät tiivistää Suomen ympäristökeskus SYKEn erikoistutkija Seppo Knuuttila. Hän tietää mistä puhuu, sillä Knuuttila oli paljastamassa Suomenlahden alueen suurinta yksittäistä fosforikuormituksen lähdettä, venäläistä Fosforit -lannoitetehdasta jo vuonna 2011.

Knuuttilan mukaan Itämerellä useimmissa maissa asutuskeskukset ja teollisuuslaitokset on saatu päästöjen osalta suhteellisen hyvin kuriin ja mereen tuleva fosforikuorma on alentunut 60% ja typpikuorma 40% siitä kun päästöt olivat suurimmillaan 1980-luvun puolivälissä. Tehtävää kuitenkin riittää, varsinkin ruoan tuotannon kestävyyden kehittämisessä ja päästöjen vähentämisessä.

– Jotta edellytykset Itämeren hyvälle ekologiselle tilalle voitaisiin saavuttaa seuraavan 10-20 vuoden aikana, pitäisi maatalouden kuormitusta pitäisi pystyä pienentämään kaikissa Itämeren rantavaltioissa.


Päästöjen leikkaaminen ei yksistään riitä, vaan myös ilmaston lämpenemistä tulisi kyetä hillitsemään. Knuuttila viittaa viime vuoden kesään, jolloin sinilevää oli Suomenlahdella enemmän kuin koskaan aiemmin 2010-luvulla.

– Veden lämmetessä siihen liukenee vähemmän happea ja (Itämeren) syvänteissä lämpimässä vedessä happea kuluttavat toiminnat kiihtyvät. Kun happi sitten loppuu syvänteistä, pohjalle jo kertaalleen kerrostunut fosfori vapautuu uudelleen kiertoon. Juuri tämä fosforiravinne puolestaan toimii polttoaineena näille kesäisille sinileväkukinnoille.


Suomi toimii tällä hetkellä Itämeren suojelukomission HELCOM:n puheenjohtamaana ja heinäkuussa voimaan astuu myös EU-puheenjohtajuus. Knuuttilalla on selkeä viesti päättäjille.

– Jos Suomi haluaa viedä merensuojelun osalta asioita eteenpäin niin meillä on nyt harvinaisen hyvä vaikuttamisen paikka.


Yllä olevalla videolla apulaistutkija Okko Outinen kertoo Arandalla muun muassa pohjaeläinnäytteiden keräämisestä.

Seppo Knuuttila toimi tapahtumassa yhtenä "Itämeri-tohtoreista", jotka vastailivat yleisön mieliä askarruttaneisiin kysymyksiin. Arandan käytävillä oli myös ainutlaatuinen tilaisuus tiedustella tutkimustyöstä ja merensuojelusta suoraan edellisyönä mereltä palanneilta tutkijoilta.


Viimeisimmällä matkalla kerättiin vesi- ja pohjaeläinnäytteitä noin 50 pisteeltä Itämeren alueelta. Matka oli osa ympärivuotista seurantaa, johon Suomen valtio on velvoitettu.

– Matkat kestävät noin 1-2 viikkoa ympäri vuoden ja työvuoroja tehdään 24/7, kertoo SYKEn erikoissuunnittelija Panu Hänninen.

Intensiivisten matkojen aikana tutkijat joutuvat viettämään paljon aikaa ahtaissa tiloissa aluksen sisällä. Hännisen mukaan alukselle päätyviä tutkijoita yhdistää turnauskestävyyden lisäksi myös huumorintaju.

– Ympäri vuorokauden työskennellessä on hyvä kun voimme heittää vitsiä välillä itsestämme ja toisistamme.


Myös Arandan tutkimusrahoitus tulee puheeksi. Hännisellä on asiaan selkeä mielipide.

– Merentutkimusta ei voi tehdä ilman tutkimusalusta ja turvattua rahoitusta. Satelliitit ja dronet ovat hyvä apu, mutta vain tutkimusaluksella voimme todentaa satelliiteista saadun tiedon.

Maailman merien päivän tapahtuman Ruoholahdessa järjestivät yhteistyössä Itämerihaaste, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, Suomen merentutkijat - Havsforskarna i Finland ry, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, John Nurmisen Säätiö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonto-Liitto, Metsähallitus, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen merentutkijat - Havsforskarna i Finland ry, Baltic Sea Action Group, Suomen ympäristökeskus (SYKE), WWF ja ympäristöministeriö.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt