Kouvolassa hikoillaan, kun Eckerössä haaveillaan helteistä – tämän takia kuuma sää jämähtää tiettyihin paikkoihin

Julkaistu:

Sää
Kouvola on 2000-luvun Suomen helteisin kunta, mutta miksi?
Kouvola on Suomen helteisin kunta 2000-luvulla. Maan hikisimmän paikan ykköspalli selviää Ilmatieteen laitoksen tilastoista.

Tämän vuosituhannen puolella Kouvolassa on rikottu helleraja jopa 486 päivänä. Toista on Ahvenenmaalla sijaitsevassa Eckerössä, missä helteet ovat harvinaisuus: hellepäiviä on ollut vaivaiset 17 sitten millenniumin juhlinnan.

– Kaakon kulma, eli Kouvolan seutu, Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa ovat sitä aluetta, missä tyypillisesti on enemmän hellepäiviä, Ilmastopalvelun meteorologi Niina Niinimäki kertoo.
Pohjoisessa on luonnollisesti etelää kylmempää, koska auringon säteilyä saadaan vähemmän kuin etelässä. Mutta mistä johtuvat lyhyidenkin välimatkojen väliset erot hellepäivissä? Suomen vähiten helteisin kunta Eckerökään ei ole Suomen mittakaavalla pohjoisessa.

Vastaus piilee – sangen yksinkertaisesti – meressä ja maassa. Tai tarkemmin mantereen ympäröimässä sisämaassa ja saaristossa sekä rannikkoalueilla.

– Rannikko- ja saaristoalueiden vähäisempi hellepäivien määrä johtuu meren viilentävästä vaikutuksesta. Eli siellä ei niin helposti pääse lämpötilat kohoamaan hellelukemiin kuin sisämaassa, Niinimäki avaa.


Kun aurinko lämmittää, maanpinta imee enemmän lämpöä kuin meri. Isot vesimassat puolestaan eivät lämpene yhtä nopeasti ja helposti. Vastaavasti talvella maanpinta jäähtyy nopeammin.

– Manneralueet ovat kesällä kuumempia ja talvella kylmempiä. Merellisessä ilmastossa ääriarvot ovat pienempiä, koska kesällä meri viilentää ja talvella, niin kauan kuin meri on sula, se lämmittää.

Jo lyhytkin matka sisämaahan näkyy lämpömittarissa.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudun havaintoasemista Kaisaniemessä on paljon vähemmän hellepäiviä kuin Helsinki-Vantaalla, joka on enemmän sisämaassa. Mitä kauemmas merenrannasta mennään, niin hellepäiviä voi olla enemmän.
Itänaapurin hönkäykset lämmittävät

Lämpömittari nousee Suomessa usein korkeammalle idässä kuin lännessä, vaikka molemmissa mitattaisiin lämpötiloja sisämaassa. Syy löytyy itänaapurista: korkeimmat helteet ovat usein peräisin Venäjältä vyöryvistä korkeapaineista, jotka lämmittävät näin luonnollisesti Suomen itäosia.

Myös Kouvolan helteistä saa suurilta osin kiittää Venäjää.

– Itäpainotteisesti on lämpimämpää, koska meillä on tällainen väli-ilmasto, jossa on merellisen ja mantereellisen ilmaston piirteitä. Itäpuolella on valtava mantere ja mantereisempi ilmasto, niin siellä pääsee lämpötila kohoamaan, Niinimäki kertoo.

Myös paikallisia eroja voi olla suuria. Mikäli on joskus paistatellut päivää saaristossa suojaisella mökkipihalla, tai hikoillut kaupungin keskustassa, voi tuntua, että lämpömittari huijaa lämpötiloja alemmas.

– Toki eroihin vaikuttaa se, minkälaisessa paikassa sattuu olemaan: onko esimerkiksi suolla vai kaupungissa tai vehreämmällä alueella. Asfaltti on kesällä hyvin kuumaa ja oikein tuntee, miten se imee lämpöä ja hohkaa sitä. Sen takia esimerkiksi Etelä-Euroopassa on paljon valkoisia rakennuksia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt