Eino Leino oli suuri runoilija, mutta myös suuri naistenmies – ainakin paperilla: ”Vientiä oli”

Julkaistu:

Miksi Eino Leinon rakastamat taiteilijat muistetaan lähinnä Leinosta?
Miksi Eino Leinolla oli niin paljon naissuhteita?

– Mietin millainen äitisuhde hänellä oli. Hän ihannoi äitiään, etsikö hän samaa rakkaudesta? Naissuhteet mahdollisti asema taiteilijana, suurena nerona. Se on syy, miksi vientiä oli, pohtii näyttelijä Pinja Hahtola.

Siihen aikaan suhteet elettiin vahvasti kirjeissä, ja niissä Leino pärjäsi.

– Hän oli hyvä kirjoittamaan romanttisia kirjeitä. Silloin kynäniekka sai etua, Hahtola sanoo ja kertoo nuoresta ihailijasta Alice Halmeesta, joka kirjeenvaihdon jälkeen pettyi syvästi tavattuaan elämää nähneen ja maistelleen vanhemman runoilijan.


Hahtola esittää peräti seitsemää kulttuurihistoriaan jäänyttä Leinon (1878–1926) rakastettua monologinäytelmässä Eino Leinon eksät – enemmän ja vähemmän muusina. Hän on itse kirjoittanut tekstin ja muuntuu hämmästyttävästi näyttämöllä Anni Swanista Aino Kallakseksi, L. Onervaksi ja Maila Talvioksi (jonka rekiajelusta Leinon kanssa huhutaan) ja kolmeksi rouva Leinoksi: Freya Schoultziksi, Aino Kajanukseksi ja Hanna Laitiseksi, ja onpa Hahtola välillä antiikin päämuusa Kalliopekin.

– Naisista moni oli tummakulmaisia, joten sovin esittämään näitä, Hahtola nauraa.

Idea esitykseen lähti vitsinä. Kun Hahtola sitten lähti kirjastoon hakemaan aineistoa eksistä, hän hämmentyi materiaalin määrästä.

– Paljon jäi lukemattakin, hän tunnustaa.


Leino on Suomessa Se runoilija.

– Vaikka runoutta pidetään pehmeänä naisten juttuna, ei ole kerta eikä kaksi, kun raavas mies alkaa lausua Leinon runoa, tai laulaa, Hahtola sanoo: Vesa-Matti Loirin Leino-levytykset ovat lisänneet yleisöä.

Hahtola arvioi Leinon suosion selittyvän osin runojen syntyajalla. Tunnetut runot vievät suomalaisuuden alkulähteille, kansallisen identiteetin rakennusvuosiin.

– Leinolla on hienoja runoja, mutta tuotanto on valtava eikä kaikki ole timanttia. Hänet on nostettu jalustalle. Mielikuva persoonasta on nuori, puhtoinen, vakava Eino Leino. Railakasta ja viinanhuuruista taiteilijaelämää elänyt vanhempi runoilija ei ehkä niin tule mieleen.

– Olen naisasianainen ja käsittelen taiteilijamyyttiä. Yksi esityksen kulmakivi on, kuinka jälkipolvet muistavat L. Onervan Eino Leinon eksänä. Eksät ovat aikamoinen kattaus aikansa merkittäviä naishahmoja, Hahtola sanoo.

L. Onerva eli Hilja Onerva Lehtinen oli runoilija ja kirjailija, joka sai seitsemän valtion kirjallisuuspalkintoa, yhden vähemmän kuin Leino. Hän toimi myös kriitikkona ja toimittajana. Hän kuvasi romaanissaan Mirdja uuden ajan itsellistä naista. Suhde Onervaan kulki läpi Leinon elämän.

– Se on mysteerisuhde, vahvasti rakkaussuhde, mutta sitten Onerva meni naimisiin säveltäjä Leevi Madetojan kanssa. Mustasukkaisuutta oli kuitenkin puolin ja toisin, Leino ja Onerva eivät päässeet toisistaan irti. Molemmilla oli runsasta alkoholin käyttöä.

Kuvaavaa on, että kun Onerva kirjoitti Eino Leinon elämäkerran 1932 kuusi vuotta tämän kuoleman jälkeen, hän unohti mainita tämän ensimmäisen vaimon Freya Schoulzin.

 

Jotain viehättävää siinä on, että ihminen voi hullaantua niin. Täytyy sen Leinon olla ollut hurmaava ainakin kirjeenvaihdossa, että on saanut monen naisen ihastumaan ja rakastumaan itseensä.

Paljon voimakkaita tunteita oli myös kirjailija Aino Kallaksen ja Leinon välillä. Suhteesta on todisteena intohimoinen kirjeenvaihto, mutta parin tavatessa tunnelmaa vaimensi Leinon humala ja piikikkyys. Nelikymppinen virolaisen diplomaatin vaimo ja suurperheen äiti harkitsi avioeroakin runoilijan takia. Intiimiyden tasosta ei ole tietoa, mutta ainakin kaksi suudelmaa on vaihdettu.

– Jotain viehättävää siinä on, että ihminen voi hullaantua niin. Täytyy sen Leinon olla ollut hurmaava ainakin kirjeenvaihdossa, että on saanut monen naisen ihastumaan ja rakastumaan itseensä, Hahtola pohtii.

Pinja Hahtola on joutunut pohtimaan naistaiteilijoiden mahdollisuuksia omassakin elämässään. 40-vuotias freelancenäyttelijä ja teatteritaiteen maisteri on kahden teinitytön äiti. Mieskin on freelancenäyttelijä, ja aikatauluja on onnistettu sovittelemaan.

– Leinon aikaan naisen oli vaikea yhdistää perhe ja taiteilijan työ. Naistaiteilijuus on vaatinut tukea miehen puolelta. Eikä se ole itsestäänselvyys nytkään, puolisolta vaaditaan tasavertaista panosta kotona.

Hahtolalla on työn alla Pernilla Gynt -näytelmä, joka kertoo mm. tubetuksesta ja isä-tytär-suhteesta. Hän on mukana myös projektissa, jossa maahanmuuttoa käsitellään teatterin keinoin lähiöpubeissa.

Nämä naiset Pinja Hahtola valitsi Eino Leinon eksät -esitykseen:

Anni Swan (1875–1958)

Kirjailija, muistetaan nuortenkirjoista (mm. Ollin oppivuodet). Anni kävi kävelyillä Espalla Leinon kanssa ennen avioliittoaan. Puoliso runoilija Otto Manninen oli Leinon hyvä ystävä ja molemmat piirittivät Annia useamman vuoden. Moni Leinon runo on omistettu Annille.


Aino Kallas (1878–1956)

Kirjailija (mm. Sudenmorsian), naimisissa virolaisen diplomaatin Oskar Kallaksen kanssa. Suhde Leinoon tunnettiin, aviomies sai aisankannattajan maineen.


L. Onerva (1882–1972)

Oik. Hilja Onerva Lehtinen. Runoilija, kirjailija (mm. Mirdja). Rakkaussuhteen jälkeen läheinen ystävyys Leinoon jatkui Onervan mentyä naimisiin Leevi Madetojan kanssa. Oli pitkään Nikkilän mielisairaalassa.


Maila Talvio (1871–1951)

Oik. Maila Mikkola. Kirjailija (yli 50 teosta), kulttuurivaikuttaja, kunniatohtori. Otti nuoren Leinon suojatikseen tämän uran alkuvaiheessa. Taipumusta ihastua nuoriin suojatteihinsa. Yhteisiä kuutamokatseluita ja rekiretkiä; Leinon kerrotaan lämmitelleen käsiään Talvion vaatteiden alla rekiajelulla.


Freya Schoultz (1878–1926)

1. vaimo. Kielenkääntäjä, seurapiirikaunotar. ”Virallinen neiti Kesäheinä”. Leinon ainoan lapsen, 1906 syntyneen Eya Helkan äiti. Liitto kesti 3 vuotta.


Aino Kajanus (1888–1951)

2. vaimo. Harpputaiteilija, Leinon ystävän, säveltäjä Robert Kajanuksen tytär. Liitto kesti vuoden.


Hanna Laitinen (1891–1929)

3. vaimo. Pankkivirkailija. Päätyi Leinon kolmanneksi vaimoksi, kun Leino yllättäen kosi vierailulla professori Laitisen veljentytärtä. Kun laulajatar Ester Laitinen kieltäytyi, Leino kosi tämän serkkua Hannaa. Pian häiden jälkeen Leino joutui katkaisuhoitoon ja rouva mielisairaalaan.

Eino Leinon eksät -esitys seuraavaksi Savonlinnan Muhasaaressa 25.6–14.7. Jyväskylän kesä- festivaalilla 8.7., Tampereen teatterikesässä 6.8. Syksyllä mm. Helsingissä Teatteri Avoimet Ovet ja Malmitalo, Torrevieja, Kaupunginteatterit Oulu, Jyväskylä, Kokkola, Riihimäki.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt