Kansalta selvä viesti hallitukselle: ”EI” polttoaineveron nostamiselle ja autojen satelliittiseurannalle

Julkaistu:

Autoliiton toimitusjohtajan mukaan maaseudulla asuvien ei kannattaisi haikailla pk-seudun ruuhkamaksujen perään. ”Suurin häviäjä siinä on maaseutu”, toimitusjohtaja sanoo.
Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman linjaukset liikenteen verottamisen uudistuksista ja erityisesti autoilun verottamisesta eivät saa kannatusta suomalaisilta, selviää IS:n Taloustutkimuksella teetetystä kyselystä.

Kysyimme suomalaisilta mielipiteitä fossiilisten polttoaineiden veron nostosta, kaupunkien ruuhkamaksuista ja satellittipaikannuksen hyödyntämisestä autoilun verotuksessa.

Selkeästi eniten vastustusta sai fossiilisten polttoaineiden vero. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen mukaan tutkimuksesta on hyvin nähtävissä liikenteen liittyvien päätösten haasteellisuus.
Liikennekysymyksistä on erotettavissa ainakin kolme erilaista jakolinjaa – alueellinen jako, erot puolueiden välillä sekä maaseudun ja kaupunkien välinen jako.

Rahkosen mukaan autoilijat ovat perinteisesti voineet luottaa siihen, että ainakin perussuomalaiset ovat autoilijan puolella. Yleensä myös kokoomuksesta ja keskustasta on kuulunut yksityisautoilulle myönteisiä viestejä. Nyt kaksi näistä puolueista on oppositiossa.

– Kaikki hallituspuolueet ovat esimerkiksi ruuhkamaksujen kannalla. Vihreät ilmasto- ja ympäristösyistä. Samaten vasemmistoliitto, sillä sen kannattajat ovat perinteisesti olleet pienituloisempia ja siten heissä on vähemmän autoilijoitakin. Vasemmistoliitto on muutenkin suhtautunut kriittisemmin yksityisautoiluun.

– Keskustalla taas on erilaiset motiivit. He saattavat haluta tehdä kaupungeista vähemmän houkuttelevia asuinpaikkoja, Rahkonen pohtii.

Polttoaineiden litrahinta noussee 6,5 senttiä

Autoilijalle saattaa siis olla edessä tukalat oltavat. Hallitusohjelman tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä vaatii ohjelman mukaan erityisesti liikenteen päästöjen merkittäviä vähennyksiä.

Ohjelmassa fossiilisten polttoaineiden, eli bensan ja dieselin, verotusta aiotaan korottaa kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaisi Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan polttoaineiden litrahintojen nousua 6,5 sentillä vaalikauden loppuun mennessä.

Laskelmien mukaan veronkorotus näkyy keskivertoautoilijan pussissa siten, että 17 000 kilometriä vuodessa ajavan bensiinikulujen lisäys on 77 euroa vuodessa ja diesel-autolla ajavien 66 euroa vuodessa, kun keskikulutus on 7 litraa sadalla kilometrillä.

Nousu ei kuulosta suurelta, mutta moni autoilija ajaa vuosittain paljon enemmän kuin 17 000 kilometriä. Eikä polttoainevero ole ainoa autoilun kuluista.


Tutkimukseen vastanneista 63 prosenttia vastustaa ja 35 prosenttia kannattaa veronkorotuksia. Ehdotusta vastustavat erityisen voimakkaasti 50–64 -vuotiaat, maanviljelijät ja pitkiä matkoja ajavat.

Isommissa kaupungeissa, joissa on myös kattavat joukkoliikenneyhteydet, kannatetaan ehdotusta enemmän kuin muualla Suomessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa jopa joka toinen vastustaa fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksia.

Kysymys jakaa myös eri puolueiden äänestäjiä. Perussuomalaisia äänestävistä 90 prosenttia vastustaa korotuksia. Keskustan äänestäjistäkin 72 prosenttia on esitystä vastaan.

Vihreistä taas 77 prosenttia kannattaa polttoaineveron korotusta.

Bernerin satelliittipaikantimet ovat jälleen agendalla

Suurta suosiota vastanneiden keskuudessa ei saanut myöskään autoilun verottaminen satelliittipaikannukseen perustuvan ajosuoritteen mukaan. Tätä muutosta vastusti 54 prosenttia ja kannatti 37 prosenttia vastaajista.

Satelliittipaikannuksella seurattavan ajosuoritteen verotus on perua Juha Sipilän (kesk) hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) kaavailemasta suuresta liikenneuudistuksesta.

Bernerin suunnitelmassa oltiin siirtämässä autoilun verotuksen painopistettä polttoaineverotuksesta tienkäyttömaksuihin. Tienkäyttömaksujen perusteeksi olisi tarvittu tietoa siitä, missä autot liikkuvat ja tätä tietoa oli tarkoitus kerätä jonkinlaisilla autoon asennettavilla seurantalaitteilla.

Bernerin liikenneuudistus kaatui vain viiden päivän olemassaolonsa jälkeen.

Satelliittipaikannuksesta johtuvaa kulujen nousua on vielä tässä kohtaa mahdoton arvioida, sillä ei tiedetä, mitkä kaikki maksut siirrettäisi seurannan alle.


Yllätys: maaseudulla asuvat kannattavat ruuhkamaksuja

Erityisesti pääkaupunkiseudulle keskittyvää ruuhkamaksujärjestelmä on autoilua koskevista väittämistä ainoa, jota enemmistö kannatti. 55 prosenttia vastanneista kannatti vähintään varauksella ruuhkamaksuja päästöjen vähentämisen keinona.

Ruuhkamaksut on toteutettu Ruotsissa esimerkiksi siten, että Tukholmassa aamukuuden ja klo 18.29:n välillä kaupungin keskustan alueelle ajavan autoilijan on kellonajasta riippuen maksettava 11-35 kruunun suuruinen tietullimaksu. Enimmäismäärä päivää ja ajoneuvoa kohden on Tukholmassa 105 kruunua.

Siitä, mille tasolle ruuhkamaksut asettuisivat Suomessa, tai kuka niitä keräisi, ei ole vielä tietoa. Helsingin Seudun Liikenteen laskelmissa ruuhka-alueella säännöllisesti liikkuville maksut kustantaisivat vuosittaisella tasolla 700-1 000 euroa.

Koska ruuhkamaksut koskisivat suurimmaksi osaksi suurimmissa kaupungeissa liikkuvia, oli sen kannatus odotetusti suurinta maaseudulla ja vastustus suurinta pääkaupunkiseudulla. Pohjois- ja Itä-Suomessa kirjausta kannattaa 71 prosenttia vastanneista.

Taloustutkimus haastatteli Ilta-Sanomien toimeksiannosta 1257:ää täysi-ikäistä Suomen asukasta 10.–12.6. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä. Aineisto painotettiin puoluekannan mukaan uusimpia puoluekannatusmittauksia vastaavaksi. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Valtio saa polttoaineveron nostamisella helposti lisätuottoa

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen toteaa Ilta-Sanomille, että polttoaineveron nostaminen on päättäjille houkutteleva, sillä se on hallinnollisesti tehokas ja yksinkertainen.

– Tämä on sillä tavalla houkuttelevaa ja selkeä, että vähän tätä veroa nostamalla saa myös merkittävästi lisää verotuottoja.


– Kansan sietokyvylläkin on tietenkin rajansa, vaikka tällä toki on ympäristöhaitan verottamisen takia jokin looginen peruste, mutta onhan polttoainevero jo aika korkealla, Lehtinen kommentoi ja kehottaa hallitusta laittamaan ”jäitä hattuun”.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan valtio ei voi samanaikaisesti kehottaa kansaa hankkimaan kalliimpia uuden teknologian autoja ja pitää kiinni autoverosta. Tämä johtaa Niemisen mukaan vain siihen, että kansalaiset pitävät kiinni vanhemmista autoistaan.

– On käsittääkseni taloudellisesti mahdoton yhtälö yrittää yhtä aikaa verottaa liikennettä voimakkaasti ja samanaikaisesti olettaa ihmisten pystyvän vaihtamaan autokantaansa uuteen, Nieminen päättää.

Uudessa hallitusohjelmassa ei ole kirjausta autonhankinnan helpottamisesta – ja sekös Niemistä harmittaa. Uusien, vähäpäästöisempien autojen hankintaa on systemaattisesti tuettu viimeisimpien hallitusten aikana.

 


”Suurin häviäjä siinä on maaseutu”

Liikennekysymyksistä vain ruuhkamaksujen käyttöönotto sai kyselyyn vastanneilta hienoisen hyväksynnän. Autoliiton Niemisen mukaan tulokseen tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti, sillä myönteisyyttä näyttää ilmenevän vain niiden vastaajien keskuudessa, joita ruuhkamaksut eivät koskettaisi.

– Jos maaseudun ihmiset kannattavat ruuhkamaksuja, niin he eivät katso tässä kovin pitkälle. Pitää muistaa, että kun kaupunkilaiset luopuvat autoistaan, ja jäävät ilman autoja kaupunkiin, he kuluttavat rahansa siellä eivätkä enää samalla tavalla liiku maaseudulle.

– Suurin häviäjä siinä on maaseutu, koska rahat eivät enää kulje sinne esimerkiksi kaupungista tulevien mökkiläisten mukana, Nieminen toppuuttelee.

Niemisen mukaan Suomessa ei todellisuudessa edes ole kansainvälisellä mittapuulla ruuhkan merkityksen täyttäviä ruuhkatilanteita.

– Se, että aamulla menee paljon ihmisiä töihin ja iltapäivällä niitä tulee paljon pois, ei tarkoita automaattisesti sitä, että se täyttäisi ruuhkan mittakaavat.

– Sehän on suhteellisen toivottavakin asia, että ihmiset menisivät aamulla töihin ja tulisivat illalla pois. Sehän pitää tämän yhteiskunnan pystyssä, Nieminen toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt