Kommentti: Tapaus Hirviniemi – huonon käytöksen ja rikoksen välinen raja

Julkaistu:

Näyttelijä Aku Hirviniemen ahdistelujutussa voi nähdä jopa ennakkotapauksen aineksia, kirjoittaa Ilta-Sanomien rikostoimituksen tuottaja Rami Mäkinen.
Näyttelijä Aku Hirviniemen syyte kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta kaatui Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa. Syyttäjä aikoo kuitenkin valittaa vapauttavasta tuomiosta Turun hovioikeuteen.

Hirviniemen jutun keskeisen oikeudellisen pulman voi tiivistää yhteen kysymykseen: missä kulkee huonon käytöksen ja ahdistelurikoksen välinen raja?

Rikoksena seksuaalinen ahdistelu on varsin tuore. Nimike lisättiin rikoslakiin vuonna 2014. Tunnusmerkistön täyttääksen teon pitää olla:
  • a) koskettelemalla tehty seksuaalinen teko, joka
  • b) on omiaan loukkaamaan uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Molempien edellytysten pitää täyttyä, jotta teko on ahdistelurikos.

Tästä päästään kiinni päättelyketjuun, jolla Kanta-Hämeen käräjäoikeus päätyi hylkäämään Hirviniemen syytteet.
Käräjäoikeus katsoi todistetuksi, että Hirviniemi oli eri tavoin kosketellut kahta 17-vuotiasta, itselleen entuudestaan tuntematonta tyttöä kutsuttuaan heidät kotiinsa ja esiteltyään heille taloaan.

Riittävää näyttöä ei kuitenkaan kertynyt siitä, että tilanne itsessään olisi ollut seksuaalissävytteinen. Hiuksista ja kädestä koskettaminen eivät käräjäoikeuden mielestä vallinneissa olosuhteissa olleet seksuaalisesti olennaisia tekoja. Ne eivät siis täyttäneet kohtaa a.

Selän koskettelu paidan alta ja takapuolen koskettaminen housujen päältä sen sijaan ovat jo lähtökohtaisesti rikoslaissa tarkoitettuja seksuaalisesti olennaisia tekoja, käräjäoikeus arvioi. Ne siis täyttivät kohdan a.

Mutta olivatko teot myös omiaan loukkaamaan tyttöjen seksuaalista itsemääräämisoikeutta? Eli täyttivätkö teot myös kohdan b?

Tytöt itse eivät halunneet juttua oikeuteen eivätkä vaatineet Hirviniemelle rangaistusta, vaikka he olivat näyttelijän asunnolta poistuessaan soittaneet itse hätäkeskukseen ja kertoneet ahdistelusta, jotta ”kukaan alle 15-vuotias ei menisi julkkiksen asunnolle”. Toinen tytöistä koki, että Hirviniemi loukkasi hänen fyysistä koskemattomuuttaan ja seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan, mutta oikeudessa hän arveli myös ehkä ylireagoineensa tilanteessa. Toinen tyttö puolestaan ei osannut oikeudessa ottaa kantaa kysymykseen täsmällisesti.

Käräjäoikeus otti harkintansa lähtökohdaksi käsitteen ”keskimääräisihmisen reagointitapa”. Tyttöjen kertomusten perusteella käräjäoikeus piti ilmeisenä, että he olivat tilanteessa reagoineet Hirviniemen menettelyyn ainakin jossain määrin keskimääräistä ihmistä herkemmin ja voimakkaammin.

Vallinneissa olosuhteissa, näytetyllä tavalla tehtynä ja keskimääräisihmisen reagointitapa huomioon ottaen teot eivät käräjäoikeuden mielestä olleet omiaan loukkaamaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta rikoslaissa tarkoitetulla tavalla. Vaikka käräjäoikeudenkin mielestä Hirviniemen menettelyn sopivuuden voi kyseenalaistaa, kohta b ei täyty.

Siis: huonoa käytöstä, moitti käräjäoikeus Hirviniemeä, mutta hylkäsi syytteet.
Jatko riippuu Turun hovioikeudesta. Jotta syyttäjä saa valituksensa käsittelyyn, hovioikeuden pitää ensin myöntää hänelle jatkokäsittelylupa.

Sen myöntäminen ei olisi ihme, eikä sen heltiäminen riipu asian saamasta julkisuudesta. Hirviniemen tapauksen oikeudellinen arviointi käräjillä liikkui siinä määrin rikoksen täyttymisen rajapinnassa, että jutussa voi nähdä jopa ennakkotapauksen aineksia. Seksuaalisesta ahdistelusta ei ole vielä kovinkaan paljoa ylempien tuomioistuinten oikeuskäytäntöä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt