Näin Ilta-Sanomat kertoi Tsernobylin onnettomuudesta: ”NL vaikenee kuolonuhreista”

Julkaistu:

”Säteilyn määrä laski Suomessa yöllä.”
Näin Ilta-Sanomat kertoi Tsernobylista lukijoilleen.

HBO:n Chernobyl-sarjan kautta eletään parhaillaan uudelleen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden päiviä, kevättä 1986, jolloin vappu oli lähestymässä Suomea poikkeuksellisen lämpimässä kevätsäässä.

Yhtä lämmintä oli huhtikuun loppupuolella vain muutaman kerran vuosisadassa.

Samaan aikaan toisaalla, Tsernobylin ydinvoimalassa Neuvosto-Ukrainassa aloitettiin lauantaina 26. huhtikuuta kello 01.00 testi, joka 23 minuuttia myöhemmin päättyi täydelliseen katastrofiin. Reaktori villiintyi. Tapahtui räjähdys, jota seurasi tulipalo ja radioaktiivisen säteilyn karkaaminen taivaalle, ilmavirtojen armoille.

Maailma ei sitä vielä tiennyt.

Suomessa tuli aamulla 26. huhtikuuta myyntiin Ilta-Sanomien viikonloppunumero. ”Silliä, samppanjaa, ystäviä ja tunnelmaa” eli ”IS:n eväillä loistovappuun”, luvattiin kannessa.

Loistava vapusta tulikin, ei sillillä eikä samppanjalla, vaan isotoopeilla.

Tästä huhtikuun viimeisestä viikonlopusta suomalaiset saivat nauttia vielä kevein mielin. Meri oli osittain jäässä, mutta maalla oli lähes kesä ja helsinkiläiset parveilivat Hietsuun. Mikkelissä ja Lahdessa mitattiin sunnuntaina 22 astetta. Desimaaleja ei saatu talteen, koska virkamieslakon vuoksi Ilmatieteen laitos ei toiminut normaalisti.

Se oli onneton yhteensattuma, virkamieslakko ja ydinvoimalaonnettomuus.

Vapuksi oli luvassa viilenevää.

Sunnuntaina ei ilmestynyt lehteä.

Maanantaiaamuna IS kertoi etusivullaan Keke Rosbergin bensiinin loppuneen Imolassa. Uutiset Ukrainasta eivät olleet vielä levinneet ulkomaailmaan. Neuvostoliitto oli salamyhkän suurvalta.

Viihteen avausotsikko kertoi Pirkka-Pekka Peteliuksenkin sulavan Sariannen säteilyssä.

Muita säteilyaiheisia uutisia lehdessä ei ollut.

Tiistaina maailma oli aivan uusi. Painajainen oli irti Ukrainassa. Tieto oli saatu Suomeenkin myöhään maanantaina.

Aamulla IS:n pääotsikossa oli kaksi kärkeä: ”Säteilyn määrä laski Suomessa yöllä: NL vaikenee kuolonuhreista.”

Etusivulle oli koottu tärkeimmät tietoiskut, läntisten ydinvoima-asiantuntijoiden arvio, että Neuvostoliitossa Kiovan pohjoispuolella sattunut ydinvoimalaonnettomuus oli erittäin vakava, ja että Pohjoismaissa maanantain kuluessa mitatut säteilyarvot viittasivat siihen, että voimalan yhden reaktorin sydän olisi vaurioitunut.


Neuvostoliiton virallinen uutistoimisto Tass oli maanantaina myöntänyt ”harvinaisella tavalla” onnettomuuden tapahtuneen ja vaatineen uhreja, mutta se vaikeni kuolleiden tai loukkaantuneiden määrästä.

Suomen Säteilyturvakeskus oli ilmoittanut mitatun radioaktiivisen säteilyn laskeneen yön aikana ainakin Helsingin mittauspisteissä.

Virkamieslakon vuoksi Säteilyturvakeskus ei ollut täydessä iskussa.

Etusivun kartan kuvateksti kertoi ”saastepilven” levinneen tuulen mukana yli 1 000 kilometrin päähän Tsernobylista Skandinaviaan ja Suomeen.

Sisäsivuilla kerrottiin evakuoinneista Tsernobylista Kiovaan.


Säteilyturvakeskuksen ylijohtaja, professori Antti Laaksonen arveli Tsernobylin reaktorin sydämen vaurioituneen. Nyt oli saatu vastaus tiedemiehiä Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen askarruttaneeseen kysymykseen, voiko vaarallista radioaktiivista jodi levitä suuria määriä ilmaan.

Mittausten perusteella Laaksosen vastaus oli: kyllä voi.

Säteilyturvakeskuksen neuvontapuhelin oli mennyt tukkoon.

Imatran Voiman tiedotuspäällikkö Antti Ruuskanen arveli sammutusoperaatiota vaikeaksi.

50 suomalaista rakentajaa oli parhaillaan Kiovassa.

Suomessa oli valmistauduttu tilaamaan viides ydinvoimala – ydinvoimapiirit pitivät onnettomuuden ajoitusta huonona.

Energiapoliittinen yhdistys Vaihtoehto ydinvoimalla eli EVY ilmoitti ”olleensa oikeassa”.

Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom (sd) piti tilannetta vakavana.

Mutta hyvä uutinen oli, että säteilyarvot olivat ”ainakin Helsingissä” laskussa, vaikka ne vielä maanantaina illalla olivat olleet nousussa. Seuranta oli tunnin välein.



Keskiviikkona 30. huhtikuuta ilmestyi vapun suurlehti. Tällaista vappua ei Suomessa ollut ennen vietetty.

Kadonneen vappuheilan metsästys oli silti kannen pääaihe.

Myös IS:n pääkirjoituksessa rauhoiteltiin vappuun laskeutuvia suomalaisia: ”Tällä hetkellä voidaan vain todeta, ettei ainakaan suomalaisilla ole aihetta huoleen, jollei sellaiseksi katsota viidennen ydinvoimalamme hankinnan mahdollista pitkittymistä.”

Pääkirjoituksessa muistutettiin venäläisen vanhentuneen teknologian haavoittuvuudesta verrattuna Suomen omiin ydinvoimaloihin. Se, että kyseessä oli vasta ensimmäinen ihmishenkiä vaatinut ydinvoimalaonnettomuus maailmassa kertoi pääkirjoituksen mukaan paradoksaalisesti ydinvoiman turvallisuudesta ja valvonnan tehokkuudesta.

Uutissivuilla Neuvostoliiton viranomaisten kerrottiin kumoavan ”hurjat läntiset liioittelut huhut” jopa kahdesta tuhannesta kuolonuhrista, kun heitä ”virallisen ilmoituksen” mukaan oli vain kaksi.

Suomalaiset Lemminkäisen rakennusmiehet olivat tiedotusmotissa Kiovassa.

Saksalaismedia väitti Loviisan voimalaitoksen kuuluvan samaan riskiryhmään kuin Tsernobyl.

Kansanedustaja Ville Komsi (vihr) oli osallistunut ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen eduskuntatalon portailla. Mielenosoittajia oli ollut yhteensä neljä. Kyltti kuvassa oli hätäisesti tekstattu ja piirustettu.

IS teki laajan kyselyn kansanedustajille ja otsikoi sen ”Kansanedustajat luottavat suomalaistaitoon ja tietoon”. Sirpa Pietikäisen (kok) mukaan ydinvoiman riskejä ei ollut vielä ratkaistu. Erkki Liikanen (sd) huomautti, että tietoa Tsernobylin turmasta oli vielä liian vähän.



Vapun jälkeen perjantaina 2. toukokuuta ilmestyneen viikonvaihdenumeron etusivulla kerrottiin Landsat-satelliitin vapunpäivän aamuna ottaman valokuvan todistavan tulipalon sammuneen Tsernobylin reaktorissa.

”Voimalapalo sammui” oli lohdullinen otsikko.

Samalla kerrottiin Neuvostoliiton ilmoittaneen toistuvasti tilanteen olevan hallinnassa ja säteilyn vähenevän.

Sisäsivuilla Neuvostoliiton Bonnin suurlähettilään kerrottiin luonnehtineen onnettomuuden alkua räjähdykseksi saksalaiselle Bild-lehdelle. Puolalaisten asiantuntijoiden mukaan radioaktiivisia päästöt olivat loppuneet.

IS oli ollut vastassa vapunpäivänä Kiovasta tullutta Finnairin erikoislentoa, jolla kotiutettiin suomalaisia. Eräs matkalainen kertoi Kiovassa huhutun kuolonuhreja olevan enemmän kuin virallisesti uutisoidut ”kaksi ja 197 loukkaantunutta”.

Ystävyysmatkojen lomamatkalaisista vain kolme oli keskeyttänyt matkansa. Yksi heistä ihmetteli, miksei heille ollut maanantaina kerrottu onnettomuudesta mitään, kun lento lähti Suomesta.

Evakuoidut olivat koko yön säteilytutkimuksissa.

IS uutisoi myös, ettei Suomi aikonut rajoittaa Neuvostoliitosta tai Itä-Euroopasta tulevien elintarvikkeiden tuontia, ja että säteilymittauksia oli jatkettu vapun yli ylitöiden voimalla. Tulokset eivät olleet muuttuneet huolestuttavaan suuntaan, vaikka aattoyönä oli ollut kuurosateita.


Maanantaina 5. toukokuuta Tsernobyl ei ollut enää etusivun uutinen. Euroviisuissa keski-ikäinen naishäirikkö oli turmellut pahanhajuisella nesteellä Norjan kruununprinsessan Sonjan tukan.

Uutissivuilla kerrottiin Moskovan puoluejohtajan Boris Jeltsinin myöntäneen uutistoimisto AP:lle säteilyn määrän olleen vielä sunnuntaina Tsernobylissa korkeissa lukemissa.

Läntiset asiantuntijat kommentoivat Jeltsinin antamia lukemia hengenvaarallisiksi.

Yhdysvaltain ulkoministeri George Schulz kyseenalaisti omien lähteidensä kautta Neuvostoliiton ilmoittaman luvun kaksi kuollutta.

Ilmatieteen laitos kertoi Suomeen olevan torstaina tulossa ilmamassaa Tsernobylin suunnalta. IS otsikoi ilmamassan ”uudeksi saastepilveksi”. Uutinen oli kuitenkin kooltaan pieni, ei pelotteleva.


Kaiken kaikkiaan IS:n uutisointi oli hillittyä ja määrällisesti maltillista, laajimmillaankin muutama aukeama, ja nimetyt teemasivut vain yhtenä päivänä.

Yksi syy oli varmasti ajankohta. Vappuna ei ilmestynyt Ilta-Sanomia, eikä seuraavana lauantaina ja sunnuntaina.

Myöskään kuvamateriaalia ei ollut saatavilla.

Vaikka ihmiset olivat huolissaan, kansa pysyi kohtalaisen rauhallisena.

IS:n mukaan Suomen terveyskeskuksissa ei ollut ollut hysteriaa. Vain muutama ihminen oli arvellut epämääräisten oireidensa aiheutuneen Tsernobylin onnettomuudesta.

Ruotsalainen asiantuntija kuitenkin arveli säteilyn saattavan näkyä tulevaisuudessa Ruotsin syöpätilastoissa.

Turmalla oli myös perspektiivinsä.

IS paljasti samanlaisen radioaktiivisen laskeuman saapuneen Suomeen myös joulunpyhinä 1966, silloin lumimyrskyn mukana Neuvostoliiton Semi-Palatinskin ydinkoealueelta. Se oli salattu, etteivät joulunviettäjät olisi hermostuneet.

Myös Novaja Zemljan ydinkokeet ja laskeumat mainittiin. Ei siis aivan uutta auringon alla, loppujen lopuksi.

Tiistaina 6. toukokuuta IS kertoi neuvostoliittolaisen sanomalehden Pravdan tunnustaneen maanantaina kyseessä olleen räjähdys, jonka aiheuttama tulipalo oli ollut hyvin hankala sammuttaa.

Pravdan käyttämästä sanamuodosta sai käsityksen, ettei palo ollut välttämättä vieläkään täysin sammunut. Pravda kertoi yöllisestä neljän tunnin evakuoinnista, joka tyhjensi täysin Pripjatin kaupungin, Pripjat-joen mahdollisesti saamasta säteilystä, ja 30-metrisistä liekeistä, joita vastaan palomiehet olivat taistelleet.


Keskiviikkona IS opasti lukijoitaan vakuutusasioissa, mikäli nämä joutuisivat ydinonnettomuuden uhreiksi. Kyseessä oli niin sanottu palvelujournalismi. Kriittisen rajan kerrottiin olevan tuhat kuolonuhria. Sen jälkeen matkavakuutuksesta ei saanut enää mitään. Artikkelissa arveltiin rohkaisevasti, ettei noin suuri kuolonuhrien määrä ollut todennäköinen.

Sisäministeriön valmistelussa olleen kiistellyn säädöksen, joka toisi omakotitaloihin säteilysuojat, kerrottiin olevan myötätuulessa.

Säteilyturvakeskus kehotti varaamaan jodia mukaan, mikäli aikoi matkustaa 500 kilometrin säteelle Tsernobylista.

Pikku-uutisoitiin myös Ruotsissa levinneestä hysteriasta, jonka aiheena oli Suomeen tullut laskeuma. Muutamat ruotsalaisvieraat peruuttivat osallistumisensa Hanasaaren lasten- ja nuortenteatteritapahtumaan.


Mitä nyt tiedetään?

Reaktoripalo sammutettiin lopullisesti 6. toukokuuta mennessä pudottamalla maa-ainesta helikoptereista, jotka lensivät nopeasti reaktorin yli.

28 ihmistä kuoli, monet heistä vaikeisiin säteilypalovammoihin. Suurin osa oli palo- ja pelastushenkilöstöä, joka lähetettiin suojaamattomina kohteeseen.

Yksi ydinvoimalan työntekijä kuoli räjähdyksessä heti, ja toinen kuuman höyryn aiheuttamiin palovammoihin. He olivat ne varhaisten uutisten ”vain kaksi kuolonuhria”.

Missä olit kun kuulit ensimmäisen kerran Tshernobylin onnettomuudesta? Miten sinä tai lähipiirisi reagoi? Kommentoi alla tai lähetä meille kommenttisi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt