Espoo otti koirat apuun – katso miten valkoposki­hanhet saavat kyytiä

rac

Julkaistu:

Espoo
Espoon Tapiolassa koirat on otettu apuun valkoposkienhanhien karkottamiseen kaupungin nurmikkoalueilta.
Ornitologi, eli lintutieteilijä Hannu Holmström, yrittäjä Hannu Luoto sekä puolitoistavuotias Rita ja viisivuotias Pipa aloittavat työpäivänsä Espoon Tapiolassa aamuvarhaisella ennen kello seitsemää. Tarkoituksena on siirtää asukkaita ja kaupunkia ulosteellaan harmistuttavat valkoposkihanhet pois kaupungin nurmikkoalueilta.

Työvuorossa tänään olevat Rita ja Pipa ovat rodultaan harmaita norjanhirvikoiria. Rodulla ei ole luontaista kiinnostusta lintuja kohtaan, vaan Holmström kuvailee koirien toimintaa “leikiksi lintujen kanssa.” Tätä leikin taitoa sovelletaan Espoossa hanhien karkottamisessa.

Karkotus tehdään koira kytkettynä 10 metrin pituiseen hihnaan. Vielä ei ole saatu lupaa karkotukseen, joka tehtäisiin koira vapaana pitäen. Menetelmässä on tarkoitus lähestyä hanhiparvea niin, että se kokee mahdollisen koiran lähestyvänä uhkana.

– Tarkoitus ei ole herättää paniikkia, vain pelkoa, Hannu Holmström huomauttaa.

– Jos syntyy paniikkia hanhet saattaisivat lentoon lähtiessään törmäillä seiniin tai tolppiin. Paniikin aiheuttaja voi olla myös yläpuolella lentelevä merikotka. Karkotussuunta ja rauhallisuus ovat huomionarvoisia seikkoja.

Koirat on koulutettu olemaan vahingoittamatta lintuja. Tarkoitus on, että lintuihin ei kosketa millään tavoin.

– Tarvitaan perustottelevaisuutta ja jonkinlainen riistavietti, Hannu Luoto lisää.

Karkotus on mennyt tähän asti rauhallisesti. Holmströmin mukaan yksi riski voi olla poikasiaan suojelevat aikuiset hanhet.

– Jos me mentäisiin niitä kohti, uros voisi teoriassa hyökätä koiran kimppuun. Koira taas vastaa hyökkäykseen aina hampailla. Tästä tulisi pahaa jälkeä.

Karkotuksessa huomioidaan aina tilanne, johon liittyy hanhien poistumissuunnan varmistaminen.

Menetelmän päämääränä on lemmikkien koulutuksesta tuttu ehdollistaminen. Jotta ehdollistaminen toimisi, on karkottajien oltava paikalla säännöllisesti.

Menetelmää kokeiltiin ensimmäisen kerran viime syksynä ja jatkettiin tänä keväänä lintuparvien palatessa muutolta. Vielä voidaan siis puhua pilottihankkeesta. Karkotusta tehdään 3–4 kertaa viikossa. Hannu Holmström sanoo, että vielä ei voida puhua varmoista tuloksista, mutta kuulemma hyvältä näyttää.

– Täällä oli enimmillään 1100 hanhea, nyt määrät ovat vaihdelleet 30–100 yksilöön. Mutta me ei tiedetä oliko keväällä muuttavia hanhia seassa, jotka jatkoivat Siperiaan vai oliko se joku parvi, joka oli tullut Helsingin puolelta.

Hannu Holmströmillä on myös oma veikkaus hanhikantojen kasvuun Euroopassa:

– Nurmikoiden valtava lisääntyminen maisemasuunnittelussa viimeisen vuosisadan aikana on luonut uusia hanhille suotuisia ympäristöjä.

Lyhyt nurmikko, joka tuottaa jatkuvasti uutta versoa ravinnoksi hanhille on yksi syy lajin menestykseen.

Positiivista palautetta on saatu puistonkäyttäjiltä Holmströmin mukaan.

Päiväkävelyllä olevat espoolaiset Mikael Sorri ja hänen poikansa Arvid toivovat monipuolisempaa puistosuunnittelua. Varsinkin nurmikon osalta.

– Osassa puistoa voisi olla monipuolisempaa kasvustoa. Pidempää niittymäisempää ”nurtsia”, joka ei houkuttelisi hanhia samalla tavalla, Mikael Sorri toivoo.

Hyväksi esimerkiksi Sorri nimeää uuden Keilaniemenpuiston, jonka suunnittelussa on hyödynnetty eri pituista kasvustoa.

– Voitaisiin kokeilla rohkeampaa suunnittelua täällä Tapiolankin alueella.

Kuka tahansa koiran omistaja ei karkotustyöhön voi ryhtyä. Karkotukseen tarvitaan lupa ELY-keskukselta ja se on kaupungin alaista toimintaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt