Tiina, 54, katsoi verikoe­tuloksensa netistä ja järkyttyi – lääkäriliitto varoittaa yleistyvästä ilmiöstä

Julkaistu:

Tiinan äitienpäivä sai ikävän käänteen, kun tekstiviesti ilmoitti, että laboratorion tutkimustulokset ovat valmistuneet. ”Kun katsoin tietoa netistä, siellä puhuttiin dialyysista ja saattohoidosta”, hän sanoo.
54-vuotias Tiina koki äitienpäivänä järkytyksen, kun hänen verikokeidensa tulokset ilmestyivät Terveystalon Oma Terveys -palveluun. Tiina sai näytteiden valmistumisesta tiedon tekstiviestillä.

S-kreatiniini-arvo ja glomerulussuodosnopeus olivat reilusti viitearvojen ulkopuolella. Niihin sekä tyreotropiini TSH -arvon kohdalle oli merkitty punaiset huomiotäplät.


Tiina ei saanut puhelua terveydenhuollon ammattilaiselta, vaan hän joutui itse etsimään netistä, mitä kyseiset arvot tarkoittavat. Soittoaika lääkärille oli vasta useiden päivien kuluttua tulosten valmistumisesta.

– Ihmettelin tuloksia, googlasin ja tulkitsin, että munuaisarvot ovat reilusti koholla. Googlauksen perusteella kärsin munuaisten vajaatoiminnasta, ja kreatiniiniarvo oli myös aika paljon koholla.

– Huolestuin hirveästi, ja kun katsoin tietoa netistä, siellä puhuttiin dialyysista ja saattohoidosta. Mietin, että tämä taitaa olla viimeinen äitienpäiväni, Tiina kertoo.


Tiina oli kokenut tismalleen vastaavan ongelman myös julkisella puolella noin vuosi sitten. Hän oli mennyt pitkään jatkuneen ripulin vuoksi tutkimuksiin, ja ulostenäytteen antamisen lisäksi hänelle tehtiin myös verikokeet.

Lääkärin kanssa ei sovittu soittoaikaa tulosten läpikäymiseen.

– Ajattelin, että jos näytteistä löytyy jotakin hälyttävää, minuun varmaan otetaan yhteyttä. Kun mitään ei kuulunut, oletin, ettei näytteissä ole mitään ihmeellistä.

– Kolmen viikon päästä näytteenotosta kirjauduin Omakantaan, josta näin, että muutama arvo oli viitearvojen ulkopuolella. Katsoin netistä, mitä kyseiset arvot ovat ja totesin, että minulla on varmaankin kilpirauhasen vajaatoiminta. Yleiskuntoni oli kuitenkin hyvä, joten päätin unohtaa koko asian.

Nyt vuotta myöhemmin kilpirauhasarvot tulivat Tiinalla uudelleen eteen, kun hän huomasi verenpaineensa nousseen ja meni Terveystaloon lääkärin vastaanotolle. Samalla hän myös tulosti mukaansa Omakannasta löytyvän kilpirauhasarvon.

– Terveystalon lääkäri ihmetteli, että eikö aiempi lääkäri ole ottanut minuun mitään yhteyttä, kun minulla on kyseisen arvon perusteella selvästi kilpirauhasen vajaatoimintaa.


Sama kaava kuitenkin toistui myös Terveystalossa: Labrakokeiden valmistuttua Tiina selvitti itse, mitä tulokset tarkoittavat ja tulkitsi, onko hänellä syytä huolestua terveydentilastaan. Kun hän myöhemmin sai yhteyden lääkäriin, lääkäri sanoi, etteivät Tiinan munuaisarvot ole erityisen huolestuttavia, mutta niiden seurantaa jatketaan.

– Terveystalon tuloksissa oli kyllä mukana myös informaatiolinkki. Siellä esimerkiksi glomerussuodosnopeuden perässä luki, että arvo tarkoittaa munuaisten vajaatoimintaa. Mutta kukapa ei googlaisi lisätietoja netistä, Tiina sanoo.

– Se näistä jäi mieleen, että potilaan täytyy itse olla aktiivinen eikä lääkäri ota automaattisesti yhteyttä. Tulokset tulevat ensin potilaalle itselleen, mikä on pelottavaa, sillä silloin ihminen joutuu itse tekemään johtopäätökset ja diagnoosin Googlen avulla.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo, ettei Tiinan kokemus ole ainoa laatuaan.

– Kyllä tällainen tuntuu olevan yleistymässä. Tietysti Omakantahan on hyvä palvelu, sillä sieltä näkee omat terveystietonsa ja sairaskertomuksensa. Siihen kuitenkin liittyy tällaisia riskejä, eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun kuulen tällaisesta tapauksesta, Halila kommentoi viitaten Tiinan kertomukseen.

Halila sanoo, että terveydenhuollossa on mahdollista viivästyttää tietojen laittamista Omakantaan.

– Tarkoituksena on, että lääkäri ehtisi nähdä tiedot ennen potilaita, jotta jos jotakin yllättävää löytyy, potilas ei huolestuisi turhaan, vaan lääkäri voisi tulkita vastaukset potilaalle.

Halilan mielestä lääkäreille pitäisi teroittaa mahdollisuutta viivästyttää tietojen näkyminen Omakannassa, jotta turhilta huolestumisilta vältyttäisiin.

– Ilmeisesti sitä mahdollisuutta ei tällä hetkellä käytetä riittävästi, Halila sanoo.

Hän arvelee, että eniten viivästystoimintoa käytetään tällä hetkellä patologin lausuntojen kohdalla, missä se on erityisen tärkeää.

Terveystalon laboratoriodiagnostiikan ja uusien ratkaisujen johtaja Eeva Nyberg-Oksanen kertoo Terveystalon olevan tietoinen siitä, että usein asiakkaiden ensimmäinen reaktio on googlata laboratoriotulokset. Sen vuoksi Oma Terveys -palvelua kehitetään parhaillaan sellaiseksi, että asiakkaan kaipaamat tiedot löytyisivät sieltä, eikä tämän tarvitsisi mennä Google-hakuun diagnosoimaan itseään.

– Eli ei ole tarkoitus, että asiakkaan pitäisi tulkita laboratoriotulokset itse, vaan pyrimme tarjoamaan sisältöä, josta voi lukea aiheesta tai katsoa videon, jossa Terveystalon lääkäri kertoo, mitä tulos tarkoittaa. Asiakkaalla on myös mahdollisuus olla lääkäriin yhteydessä esimerkiksi etäyhteyden avulla heti vastaukset saatuaan.

Nyberg-Oksanen muistuttaa, että terveydenhuollossa ollaan jatkuvasti menossa sitä kohti, että ihminen ottaa itse vastuuta omasta hoidostaan.

– Silti esimerkiksi laboratoriotulosten tulkinta tapahtuu lääkärin toimesta. Pyrkimys meillä on se, että jos käy laboratoriotutkimuksissa lääkärin lähetteellä, laboratoriossa asiakkaalta varmistetaan, että soittoaika tai vastaanottoaika on sovittu, jotta asiakas saa lääkäriltä oikeanlaiset tulkinnat.

Myös Terveystalossa on tapana, että mikäli laboratoriotuloksista selviää jotakin vakavaa, kuten esimerkiksi syöpädiagnoosi, tulokset eivät mene asiakkaalle ennen kuin lääkäri on ollut häneen yhteydessä.

THL:n kehittämispäällikkö Outi Lehtokari sanoo, että eri terveydenhuollon yksiköissä on erilaiset käytännöt siinä, ollaanko potilaaseen yhteydessä laboratoriotuloksista vai ei, ja milloin yhteydessä ollaan.

Hän kuitenkin sanoo, ettei tarkoituksena ole, että asiakas joutuisi itse diagnosoimaan itsensä laboratoriotulosten perusteella.

– Omakannan ei ole tarkoitus korvata asiakkaan ja lääkärin välistä keskustelua, vaan helpottaa sitä, että tulokset voi katsoa itse ja valmistautua keskusteluun lääkärin kanssa, Lehtokari toteaa.

– Ihmisiä on erilaisia. Toiset haluavat tietää tulokset heti ja valmistautua keskustelemaan lääkärin kanssa, kun taas toisille se saattaa aiheuttaa ahdistusta, jos ei ymmärrä tuloksia ja sitä, mitä ne tarkoittavat.

Juttua korjattu 5.6. klo 8.57: Arvo on S-kreatiniini, ei kreatiini.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt