Kommentti: Suomi on pulassa ”Isis-vaimojen” kanssa – Rinteen hallituksella on kolme vaihtoehtoa

Julkaistu:

On moraalisesti kyseenalaista, että Isisin toimintaa edistäneet suomalaiset eivät kohtaisi seurauksia valinnastaan, kirjoittaa terrorismin tutkija Juha Saarinen.
Syyriassa Isisin taistelijoille ja ryhmän alaisuudessa eläneille rakennetuissa leireissä saattaa oleskella jopa 11 suomalaisnaista ja 33 lasta, uutisoi Yle viime viikolla.

Palaajien kohtalo herättää tunteita, mutta kysymys on moniulotteinen ja vaikea. Aiheeseen liittyy muun muassa moraaliin ja lakiin, sisäiseen turvallisuuteen sekä talouteen liittyviä kysymyksiä.

Kalifaatin alueelta paenneiden ja antautuneiden ja heidän jälkikasvunsa jättäminen väliaikaiseksi tarkoitettuihin leireihin ei ole kestävä ratkaisu. Leirejä hallinnoiva kurdien SDF on itse pyrkinyt aktiivisesti hankkiutumaan heistä eroon.

Suomen linja on toistaiseksi ollut, että leireillä ja vankiloissa oleskelevia aikuisia ei auteta takaisin. Mutta mikäli he onnistuvat hankkiutumaan pois alueelta omin voimin, heitä voidaan auttaa palaamaan. Kansalaisia ei myöskään voi estää palaamasta. Lasten suhteen linja on keskeneräinen.

Ovatko palaajat turvallisuusuhka?

Fakta on, että Isis on brutaali terroristinen järjestö. Se loi ideologiansa pohjalta yhteiskunnan, jonka uhrien määrä mitataan kymmenissä tuhansissa.

Ryhmä on myös inspiroinut ja ohjeistanut satoja terrori-iskuja ympäri maailmaa viimeisen viiden vuoden aikana. Yksi näistä tapahtui Turussa elokuussa 2017.

Isisin luoma jihadistinen ja väkivaltainen utopia oli yksi keskeinen syy sille, miksi tuhansia muslimitaustaisia henkilöitä matkusti konfliktialueelle Euroopasta. Ymmärrettävästi Isisin alaisuudessa pitkään asuneisiin naisiin suhtaudutaan laajasti turvallisuusuhkina.

Kalifaatin supistuessa SDF:n leireille pakkautuneiden henkilöiden seassa on katumapäälle tulleiden lisäksi eittämättä naisia, jotka ovat edelleen vahvasti sitoutuneita ryhmään. Isis on myös ohjeistanut heitä jatkamaan toimintaa aatteen hyväksi kotimaissaan.

Euroopan maat ovat ymmärrettävästi haluttomia ottamaan riskiä kalifaatin raunioilta paluuta haikailevien kansalaistensa kanssa. Etenkin, koska heidän aikeidensa selvittäminen on tiedustelupalveluille kaukana yksiselitteisestä.

Vaikka merkittävä palaajien liittyvä uhka koskee terrori-iskuja, naisten tapauksissa väkivaltainen aktivismi ei ole kovin todennäköistä. Mahdollisuutta ei kuitenkaan voi sulkea pois.

Todennäköisempää on, että naiset pyrkivät edistämään jihadistista liikehdintää väkivallattomasti. On muistettava, että Isisin vaikutuksen alaisuudessa pitkään eläneet voivat olla syvästi radikalisoituneita, kuten sisäministeri Kai Mykkänen on korostanut.

Isisin alaisuudessa naiset ovat myös luoneet kattavia kansainvälisiä kontaktiverkostoja. Kalifaatissa elämisen mukanaan tuoma uskottavuus jo radikalisoituneiden keskuudessa tekee naisista myös mahdollisia avainaktivisteja, jotka voivat luoda aatetta edistäviä verkostoja. Tämä tosin vaatii kokemuksen lisäksi kyvykkyyttä ja karismaattisuutta.
Onko heillä oikeus paluuseen?

Lopulta puhe on yksilöistä ja Suomen kansalaisista, eikä ole selvää, ovatko he edistäneet Isisin toimintaa Suomen lainsäädännön mukaan rikollisilla tavoilla.

Ylen haastattelemat naiset ovat itse korostaneet olleensa lähinnä äitejä ja vaimoja, joille Isisin todellinen luonne ei ollut ainakaan aluksi tiedossa. Vaikka naisten todellisten ajatusten selvittäminen on äärimmäisen vaikeaa, on useita syitä, miksi tällaisiin väitteisiin tulisi suhtautua hyvin skeptisesti.

Joka tapauksessa mahdolliset rikokset pitää pystyä näyttämään toteen oikeudessa. Naisten osallistuminen Isisin aseelliseen toimintaan on ollut pienimuotoista. Heillä on kuitenkin ollut keskeinen rooli ryhmän aatteen edistämisessä etenkin sosiaalisessa mediassa muun muassa propagandaa levittämällä, muita naisia rekrytoimalla sekä väkivaltaa lietsomalla. Myös Suomesta lähteneitä naisia on tutkitusti osallistunut tällaiseen toimintaan, josta osa on kriminalisoitu Suomen terrorismirikoslainsäädännössä.

Laajempi moraalinen kysymys on, mikä on naisten vastuu teoistaan, jotka ovat edistäneet Isisin toimintaa. Terroristisen järjestön hallinnoimalle alueelle muuttaminen on valinta, joka tuo mukana merkittäviä vapauteen ja terveyteen kohdistuvia riskejä, etenkin jälkikasvulle.

Yhden näkökulman mukaan Suomella on velvollisuus tuoda kansalaisensa mahdollisista rikoksista kotiin tuomiolle humanitaarista katastrofia muistuttavasta ympäristöstä, eikä jättää konfliktialueen oikeusjärjestelmän armoille.

Etenkin Irakissa Isisin jäseniä ja oletettuja jäseniä, myös Euroopasta matkanneita, on tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin ja kuolemaan – joissain tapauksissa varsin kevyin perustein.

Tässä yhteydessä tilanne on Suomen kannalta huolestuttava. Maahan on uutisoitu palanneen muutamia Isisin alaisuudessa eläneitä henkilöitä, joista ainuttakaan ei ole toistaiseksi asetettu syytteeseen. Suomessa terrorismirikoslainsäädäntöä etenkin Isisin kytkeytyneeseen vierastaistelijaliikkuvuuteen liittyen on kehitetty liian myöhään.

Toisen näkökulman mukaan henkilöt ovat oma-aloitteisesti matkustaneet konfliktialueelle ja mahdollisesti rikkoneet siellä lainsäädäntöä. Heidän tulee kantaa vastuu teoistaan, eikä Suomella ole velvollisuutta auttaa.

Tätä näkökulmaa monimutkaistaa paikallisten oikeusjärjestelmien kyseenalaisen luonteen lisäksi lasten tilanne. Konfliktialueelle päätyneet alaikäiset eivät ole vastuussa moraalisesti tai alle 15-vuotiaiden tapauksessa rikosoikeudellisesti sinne joutumisestaan, ja Suomella on kansainvälisten sopimusten mukaan velvollisuus auttaa.

Epäselvää kuitenkin toistaiseksi on, voiko Suomi hakea lapsia kotiin ilman äitejään ja miten tällainen valinta vaikuttaisi lapsen hyvinvointiin.

Rinteen hallituksella kolme vaihtoehtoa

Rinteen hallituksen aikana palaajien kysymys tullaan todennäköisesti ratkaisemaan lopullisesti. Lähtökohtaisesti ratkaisuja on kolme: heidät voidaan jättää täysin konfliktialueen hallintojen armoille, heitä voidaan auttaa palaamaan mikäli he itse onnistuvat pääsemään ulos konfliktialueelta (edellisen hallituksen linjan mukaisesti) tai heitä voidaan lähteä aktiivisesti tuomaan Suomeen.

Ensimmäisessä skenaariossa on tärkeää huomioida, että esimerkiksi suomalaisten poliitikkojen lausunnot kansainvälisestä oikeustuomioistuimisesta vaikuttavat lähinnä vaalipuheelta ja toiveajattelulta. Tällaisen mekanismin muodostaminen olisi pitkä prosessi ja se vaatisi poliittista konsensusta ja tahtoa EU-tasolla. Tätä ei tähän asti ole ollut havaittavissa.

Mikäli heitä aletaan aktiivisesti palauttaa, perusteltu huoli on, että Suomella ei ole riittäviä keinoja heidän saattamisekseen oikeuden eteen. Moraalisesti on kyseenalaista, että Isisin toimintaa edistäneet suomalaiset eivät kohtaisi seurauksia valinnastaan tukea yhtä historian julmimmista ja tuhovoimaisimmista terroristijärjestöistä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt