”Suomi ei salli alueensa käyttämistä…” Uusi rauhoitteluvakuuttelu löytyy Rinteen hallitusohjelmasta kaksi kertaa

Julkaistu:

Antti Rinteen (sd) uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattu kahteen eri kohtaan lause, jonka mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”.
”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.”

Muun muassa tämä lause on jotain, joka erottaa Antti Rinteen (sd) uuden hallituksen ohjelman aiemmista Suomen hallituksista.

IS kävi läpi valtioneuvoston sivuilta löytyvät aiemmat Suomen hallitusten ohjelmat sanahaku-toiminnolla eikä vastaavaa muotoilua noussut esiin yhdestäkään aiemmasta ohjelmasta.

Antti Rinteen uuden hallituksen ohjelmasta tämä lause löytyy sen sijaan kahdesta eri kohtaa.

Ensimmäisen kerran lause mainitaan sivulla 56, jossa käsitellään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa.

Rinteen hallitus on kirjannut, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.

– Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ehkäisemiseksi ja jännitteiden vähentämiseksi. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan, hallitusohjelmassa lukee.

Toisen kerran sama lause toistuu sivulla 90, jossa hallitus linjaa Suomen puolustuspolitiikkaa.

– Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan, hallitusohjelmassa painotetaan toistamiseen.

Lue lisää: Hallitusohjelman viisi olennaista kohtaa – lue 193-sivuinen ohjelma kokonaisuudessaan

Rinteen hallituksen toistama muotoilu ei ole kuitenkaan täysin uusi keksintö, vaan se on lanseerattu Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kielenkäyttöön jo aiemmin.

Maininta aktiivisesta vakauspolitiikasta ja Suomen alueen käytön sallimattomuudesta löytyy esimerkiksi eduskunnan ulkoasianvaliokunnan mietinnöstä marraskuulta 2016. Ulkoasianvaliokunta on ottanut tuolloin kantaa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.

– Valiokunta yhtyy selonteon linjaukseen, jonka mukaan Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan, ulkoasiainvaliokunta on linjannut.

Kun valtioneuvoston puolustusselonteko valmistui keväällä 2017, siinä viitattiin niin ikään ulkoasiainvaliokunnan muotoiluun ”ettei Suomi salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”. Selonteossa tähän yhteyteen lisättiin kuitenkin tarkentava huomio:

– Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjausten pohjalta tämä ei rajoita Suomen mahdollisuuksia antaa ja ottaa vastaan kansainvälistä apua tai tiivistää puolustusyhteistyötä.

Vakuuttelu Suomen alueen käytön sallimattomuudesta vihamielisiin toimiin on suunnattu ”muille valtioille”.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu ehti kuitenkin jo twiitata, että lause ”pitänee tulkita Ruotsia ja Norjaa rauhoittavaksi linjaukseksi”. Hänen mukaansa ”muuten siinä ei ole mitään järkeä”.
Myös väistyvä ulkoministeri Timo Soini (sin) on kiinnittänyt huomiota vakuutteluun Suomen alueen käytön sallimattomuudesta.

– Kenelle tämä lause on kirjoitettu? Soini kysyy plokissaan.

Hallitusohjelmassa vakuuttelun kohdetta ei ole määritelty, mutta hieman vastaavanlainen määrittely löytyy vuodelta 1992 peräisin olevasta valtiosopimuksesta, jossa on sovittu Suomen ja Venäjän valtiollisten suhteiden perustasta.

YYA-sopimuksen korvaajaksi tulleessa perussopimuksessa asia on ilmaistu näin:

– Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.

Myös YYA-sopimuksessa ilmaistiin huoli siitä, että Neuvostoliitto voisi joutua hyökkäyksen kohteeksi Suomen alueen kautta.

– Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa, YYA-sopimuksessa luki.

Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli voimassa YYA-sopimus eli Ystävyys-, yhteistyö ja avunantosopimus vuodelta 1948 siihen saakka, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1991 ja Venäjä tuli sen seuraajavaltioksi.