Tuleva hallitus aikoo palauttaa ruotsin pakolliseksi kokeeksi ylioppilaskirjoituksiin.
Suomen Lukiolaisten liitto (SLL) tiedottaa olevansa tästä pöyristynyt. SLL on erityisen huolissaan uuden pakollisen kokeen vaikutuksista lukiolaisten jo valmiiksi valtaviin jaksamisongelmiin.
Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista jopa puolet kokee väsymystä tai heikotusta ja 30 prosentilla on uupumusasteista väsymystä koulutyössä vähintään kerran viikossa, SLL kertoo tiedotteessaan verkkosivuillaan.
– Oltaisiin toivottu, että hallitus olisi laittanut nuorten hyvinvoinnin etusijalle jokaisessa kohdassa ja koulutuspoliittisia linjoja mietittäessä, sanoo SLL:n puheenjohtaja Roosa Pajunen.
– Ei missään nimessä ole hyvä asia. Sitä ei osattu odottaa näissä hallitusneuvotteluissa.
Kirjoituksiin palaava ”pakkoruotsi” ei sinänsä ole ongelma, vaan yhden pakollisen aineen kirjoittaminen, Pajunen sanoo.
Nykymuotoisissa kirjoituksissa ainoastaan äidinkieli on pakollinen aine. Muuten kirjoitukset koostuvat kolmesta pakollisesta, itse valittavasta aineesta, joista ainakin yhden tulee olla pitkä.
Ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa tuli suomenkielisille lukiolaisille vapaaehtoiseksi vuonna 2005.
– Yksi pakollinen aine lisää on tosi raju paukku ihan yleisesti lukiolaisille, jotka pohtivat tulevaisuuttaan. Kun todistuksella on tulevaisuudessa vielä isompi merkitys siinä, että voi päästä sisään korkeakouluun, on tosi tärkeää, että pääsee itse päättämään, mitä aineita omasta todistuksesta löytyy, Pajunen sanoo.
Twitterissä SLL kutsui uutta pakollista koetta ”märäksi rätiksi” niiden nuorten kasvoille, jotka kokevat jo nyt paineita ja uupumusta opinnoissaan. Pajunen kertoo IS:lle, että tällä hetkellä lukiolaisia kuormittaa erityisesti opiskelun määrä.
– Lukion kurssien opintosisällöt ovat todella laajoja, eikä niissä saa kotona tehdystä työstä tunnustusta. Pitkien koulupäivien jälkeen on vielä kotitöitä. Meidän yhteiskunnassamme ollaan nykyään niin yksilökeskeisiä, että opiskelijoille saattaa olla raskasta miettiä tulevaisuuttaan, Pajunen selventää.
Toinen lukiolaisia kuohuttanut uudistus hallitusohjelmassa on oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen.
Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle vaatii SLL:n mukaan oman mallinsa. Tätä velvollisuutta rikkovaa uhkaisi näillä näkymin sakkorangaistus.
– Perusasteen säännöt eivät voi siirtyä sellaisinaan toiselle asteelle. Toisella asteella opiskelee lähtökohtaisesti vanhempaa väkeä, aikuistuvia nuoria, Pajunen sanoo.
– Opiskelijoihin pitäisi luottaa sen verran, että on muitakin tapoja pitää opiskelijat koulussa ja saada heidät motivoituneiksi kuin sakko.
Pajusen mukaan hallitusohjelmassa on kuitenkin lukiolaisten kannalta myös positiivisia asioita.
– Hyvä asia on, että maksuton toinen aste toteutuu. Opiskeluhuollon resursseja ja opinto-ohjausta saadaan ohjelman mukaan lisää, ja siitä me olemme tosi tyytyväisiä.
– Opiskeluhuollon palveluihin satsaaminen edistäisi opiskelijoiden hyvinvointia ja uupuneet opiskelijat pääsisivät hoidon piiriin helpommin.