Kananmunalle taas kunnianpalautus: Suomalais­tutkimuksen mukaan muna päivässä ei ole useimmille haitallista - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kananmunalle taas kunnianpalautus: Suomalais­tutkimuksen mukaan muna päivässä ei ole useimmille haitallista

Kananmunan vaaroista on kiistelty pitkään. Tutkimustulokset ovat kuitenkin kääntyneet puolustamaan kohtuullista munien syöntiä. Myös tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan kananmunien syönnillä ei havaittu yhteyttä aivoinfarktin riskiin.

Kananmunan syömistä on pitkään suositeltu rajoittamaan keltuaisen sisältämän runsaan kolesterolin vuoksi.­

24.5.2019 17:30

Kananmuna on erittäin ristiriitainen ruoka-aine, jonka terveysvaikutuksista on kiistelty vuosikymmeniä. Kananmunan syömistä on pitkään suositeltu rajoittamaan keltuaisen sisältämän runsaan kolesterolin vuoksi. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana monet tutkimukset ovat kuitenkin kertoneet, että kananmunalla ei ehkä olekaan oletettuja kielteisiä terveysvaikutuksia.

– Enemmän ja enemmän on tutkimusnäyttöä siitä, ettei kananmuna kauhean paha ruoka-aine olekaan. Suurin osa tutkimuksista on tullut siihen johtopäätökseen, että yksi kananmuna päivässä on ihan ok enemmistölle ihmisistä, sanoo ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Esimerkiksi Virtasen johtaman tutkimusryhmän tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan kohtuullisen runsaskaan kananmunasta ja muusta ruoasta saatu kolesteroli ei ole yhteydessä aivoinfarktiin. Tutkimustulokset perustuivat aineistoon, jossa 1 950 itäsuomalaisen miehen ruokavalion terveyttä oli seurattu keskimäärin 21 vuoden ajan 1980-luvun puolivälistä lähtien. Miehet olivat tutkimuksen alussa 42−60-vuotiaita, ja heistä 217 oli saanut aivohalvauksen tutkimusjakson aikana.

Samalla koehenkilöaineistolla on Itä-Suomen yliopistolla viime vuosina selvitetty myös kananmunan ja muiden kolesterolipitoisten ruokien yhteyttä muihinkin sairauksiin. On havaittu, että kananmunan syönti ei lisää sepelvaltimotaudin, dementian, Alzheimerin taudin eikä diabeteksen riskiä.

Kananmunan hyödyt

Itse asiassa tutkimukset ovat antaneet viitteitä päinvastaisesta: kananmuna päivässä voi jopa pienentää diabeteksen riskiä sekä parantaa suorituskykyä tiedollista suorituskykyä mittaavissa kokeissa.

– Kananmuna on meidän tutkimuksissa yhdistynyt muun muassa parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn. Tässä todennäköisesti vaikuttavin tekijä on kananmunan sisältämä koliiniyhdiste. Lisäksi kananmunassa on runsaasti muita bioaktiivisia yhdisteitä, kuten luteiinia ja kseaksantiinia, jotka toimivat antioksidantteina, Virtanen kertoo.

Kananmunan hyötyjä voidaan Virtasen mukaan selittää sillä, että muna sisältää monipuolisesti vitamiineja – oikeastaan kolesteroli on sen ainoa heikkous.

– Kananmunassa on erittäin hyvä proteiinin laatu ja kohtuullisen hyvä rasvan laatu. Samoin kaikkia muita hyviä vitamiineja ja ainesosia kananmunassa oikeastaan on, paitsi C-vitamiinia. Kolesteroli on se ainoa huono asia, mitä kananmunassa on. Muuten se on aika hyvä paketti, Virtanen katsoo.

 Kolesteroli on se ainoa huono asia, mitä kananmunassa on. Muuten se on aika hyvä paketti

Kananmunan vitamiinihyödyt ja muut hyödyt tulevat nimenomaan keltuaisesta – josta tosin myös kumpuaa sen haitallinen kolesterolikin.

– Nimenomaan keltuainen sisältää kolesterolia. Valkuainenhan on käytännössä nimensä mukaisesti valkuaista, eli pelkkää proteiinia. Oikeastaan kaikki se hyvä ja paha on siinä keltuaisessa, eli koliini ja muut nämä rasvaliukoiset antioksidantit ovat siinä keltuaisessa, koska siinä on myös se rasva.

Kolesterolin haitat ovat hyvin yksilöllisiä

Yhdessä kananmunassa on keskimäärin noin 200−250 milligrammaa kolesterolia. Ihmisestä riippuen elimistö kuitenkin sietää kolesterolia varsin erilaisia määriä. Siten jotkut voivat syödä kananmunia ongelmitta paljonkin ja toisten ei kannata syödä munia juuri lainkaan.

– On hyvin yksilöllistä, miten ruokavalion kolesteroli vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuksiin, eivätkä kaikilla kananmunat nosta veren kolesterolia, Virtanen katsoo.

Yksilöllisten erojen on katsottu johtuvan muun muassa siitä, että ihmisten elimistöt käsittelevät kolesterolia eri tavoin. Samoin ihmiset eroavat sen suhteen, miten ravinnosta saatu kolesteroli vaikuttaa maksan omaan kolesterolituotantoon.

Esimerkiksi joillakin ihmisillä vain neljäsosa syödystä kolesterolista imeytyy maksaan eikä se juurikaan heilauta veren rasva-arvoja. Toisilla taas jopa neljä viidesosaa ruoan kolesterolista voi siirtyä maksaan, jolloin veren rasva-arvot nousevat reippaasti. Testeillä voidaan selvittää mihin ryhmään kukin ihminen kuuluu.

Ei yhteyttä kananmunan ja aivoinfarktin riskin välillä

Keskeistä osaa ruokavalion kolesterolin vaikutuksessa veren kolesterolipitoisuuteen näyttelee ApoE4-alleeli. Niillä ihmisillä, joilla on ApoE4, kolesteroli nostaa herkemmin veren kolesterolipitoisuutta. ApoE4 on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty muun muassa valtimonkovettumatautiin sekä Alzheimerin tautiin.

Itä-Suomen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin keskeisesti juuri sitä, lisäävätkö kananmunat ja runsas ruokavalion kolesterolipitoisuus ApoE4-alleelin omaavilla suomalaismiehillä riskiä aivoinfarktiin. Yhteyttä ei havaittu.

– Tutkimme sitä, yhdistyykö ApoE4 geenityypin omaavilla kananmunan syönti ja ruokavalion kolesteroli suurempaan aivoinfarktin riskiin. Yhteyttä emme havainneet, vaikka heillä ruokavalion kolesteroli on muutenkin alttiimpi nostamaan veren kolesterolipitoisuutta. Tämä oli siis keskeinen tutkimustulos, jota ei ole aikaisemmin julkaistu missään, Virtanen paljastaa.

Tutkimustulos on Virtasen mukaan erityisen merkittävä juuri suomalaisille, koska meillä ApoE4-alleelia esiintyy poikkeuksellisen paljon maailman mittakaavassa.

– Tulos on erityisen relevantti juuri Suomessa, koska täällä ApoE4 esiintyy poikkeuksellisen paljon väestöstä, noin kolmasosalla. Se on paljon suurempi osuus kuin yleensä maailmalla.

Yhdysvalloista poikkeavia tutkimustuloksia

Tosin edelleen ajoittain julkistetaan myös tutkimustuloksia, joiden mukaan kananmunat ja sairaudet liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi yhdysvaltalaistutkimuksissa on saatu viime aikoina tuloksia, joiden mukaan kananmuna on yhteydessä tyypin 2 diabetekseen, sydäntauteihin ja aivoinfarktiin.

Virtanen kuitenkin katsoo selityksen tähän löytyvän jostain muusta kuin kananmunasta.

– Näitä yhteyksiä on havaittu pääasiassa Yhdysvalloissa. Selitykseksi on esitetty, että Yhdysvalloissa ne, jotka syövät runsaasti kananmunia, yleensä tupakoivat enemmän, heillä on huonompi ruokavalio, korkeampi painoindeksi ja he liikkuvat vähemmän. Tämä voi selittää kananmunan syönnillä saatuja yhteyksiä suurempiin sairausriskeihin. Esimerkiksi omassa tutkimusaineistossamme kananmunien syönti ei systemaattisesti yhdistynyt sen enempää hyviin kuin huonoihinkaan elintapoihin, jotka voisivat selittää tutkimushavaintojamme.

Paljonko kananmunia siis kannattaa syödä?

Ihmisten erilaisuus aiheuttaa sen, että mitään kaikille sopivaa suositusta päivittäisistä kananmunamääristä ei Virtasen mukaan voi antaa. Perusterveellä ihmisellä ei hänen nähdäkseen silti ole suurta tarvetta alkaa rajoittaa kananmunansyöntiä.

– Jos esimerkiksi veren kolesterolin kanssa ei ole ongelmia, niin silloin ei ole mitään suurta tarvetta lähteä rajoittamaan kananmunien syöntiä. En silti lähtisi kymmentä kananmunaa joka päivä syömään ainakaan keltuaisineen. Eli järki päässä. Suurimmalle osalle yksi päivässä on ihan ok. Itse en syö kananmunia kuin silloin tällöin, siten, etten painota mutten rajoitakaan sitä ruokavaliossa.

Sydän- ja verisuonitauteja tai tyypin 2 diabetesta sairastavien kuitenkin kannattaa rajoittaa kananmunien syöntiä.

– On tiettyjä väestöryhmiä, joiden kannattaa katsoa kananmunansyönnin perään, kuten sydän- tai verisuonitautia ja tyypin 2 diabetesta sairastavat. Heidän kannattaa rajoittaa kananmunan käyttö korkeintaan 3−4 kananmunaan viikossa.

Virtanen myös toppuuttelee yhden tutkimuksen tulosten nostamista yleiseksi periaatteeksi.

– Mitään yleisiä johtopäätöksiä ei pitäisi tehdä yksittäisten tutkimusten perusteella, vaan katsoa sitä tutkimusten kokonaisnäyttöä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?