Jari Saario aikoo soutaa Tanskasta Helsinkiin – pahin paikka edessä Viron rannikolla: ”Olen varautunut painamaan 3–4 vuorokautta ilman unta”

rac

Julkaistu:

Palomies Jari Saario on suomalaisen sisun ja jukolanjussimaisen intomielen ruumiillistuma. 47-vuotias hurjapää aikoo soutaa Kööpenhaminasta Helsinkiin yhtä soittoa – ja se on vähintäänkin kolmen viikon reissu!
Jari Saario souti viime kesänä Helsingistä Tallinnaan ja takaisin. Tuo 175 kilometrin pätkä ei hänelle kuitenkaan riittänyt, vaan mies päätti korottaa urakan tuhanteen kilometriin.

H-hetki on kesäkuun alkupuolella (9.–10.6.). Jos tuulet ja lämpötilat ovat tuolloin suotuisia, hän iskee aironsa veteen Kööpenhaminan Pieni merenneito -patsaan edustalla ja tempaisee venhonsa kohti Helsinkiä.

Otsikon alla olevalla videolla Jari Saario esittelee soutuvenettään Helsingin Lauttasaaren edustalla.

Saario valitsi soutunsa ajankohdaksi kesäkuun, koska silloin merivesi on vielä viileää, mutta ilma on jo lämmintä. Se tietää matalampia aaltoja. Myös vallitsevat tuulet ovat alkukesällä yleensä länsilounaiset, jotka takaisivat myötätuulen.

Edessä on noin 1 000 kilometriä Itämerta – ylikin, koska reittiin tulee pakostikin siksakkia.

Kööpenhaminasta Saario jatkaa Ruotsin rannikkoa pitkin todennäköisesti Öölannin ja Gotlannin välistä kohti Viron rannikkoa ja lopuksi Suomenlahden yli kotiin.


Saarion mukaan tuulet saattavat muuttaa reittivalintoja huomattavastikin. Hän voi painella suorinta reittiä Gotlannin itäpuoleltakin jos virta ja tuulet ovat sille suotuisat.

Ihanteellisella 50–60 kilometrin päivätahdilla 1 000 kilometrin soutu tarkoittaa noin 20 päivän yhtäjaksoista soutu-urakkaa. Saario ei haluaisi pistäytyä satamissa tai edes luodoilla, joten kaikki uni ja ravinto on nautittava keikkuvassa veneessä.

Varmasti kaikki kesämökkisoutelijat ympäri Suomenniemen kysyvät ihmeissään, miten tämä on mahdollista? Soutuveneellä, yhtä soittoa, Itämeren aalloilla, rahtilaivojen reitillä?

– Kyllä se on mahdollista. En voi suositella tätä muille, mutta minä aion onnistua, Jari Saario sanoo rauhallisesti hymyillen.

– Ajattelin että kokeillaan rajoja oikein kunnolla. Kokeillaan jotain älytöntä.

– Mutta, kun ajattelen asiaa vakavasti, niin ei se ole sen kummempaa kuin päivittäisen raskaan työn tekeminen. Ihannetapauksessa soudan rauhallista tahtia 15 tuntia, valmistan vettä merivedestä kaksi tuntia ja nukun viisi tuntia, Saario järkeilee.


Satakiloinen ja 188-senttinen Saario on valtavan vahva ja jäntevä mies. Hänen maastavetorutiininsa on yhä 20 x 200 kiloa ja tehosta todistavat SM-kultamitalit (2018) sisäsoudun yleisessä sarjassa sekä tietysti yli 40-vuotiaissa.

Mutta silti, Itämeren vastatuulet ja myrskyt ovat satakiloista atleettiakin väkevämpiä!

– Juuri arvaamattomien säiden takia minulla ei olekaan aikatavoitetta. Uskon urakan kestävän kolme tai neljä viikkoa. Toivottavasti ei viittä, muuten en ehdi kesälomalta takaisin töihin, Saario naureskelee.

– Täydellisellä myötätuulella voin edetä vuorokaudessa jopa 100 kilometriä. Mutta pahalla vastatuulella vene pysyy soutaessa lähinnä paikallaan. Juuri sellainen vaatii kovaa kanttia korvien välissä.

– Minusta tuntuukin, että tämä suoritus vaatii 75 prosenttia päätä ja 25 prosenttia fysiikkaa.

Saario uskoo kokemuksensa palomiehenä ja pelastussukeltajanana kehittäneen hänelle hyvät hermot, jotka eivät hevillä naksahda paniikkiasentoon. Lisäksi hänellä on takanaan aiempi merimiehen ura, joten aallokkokaan ei häntä pelota.

– En ole vielä ikinä ollut merisairas, mutta kertahan se olisi ensimmäinenkin.

Myrskytuulten lisäksi soutajan turvallisuusriskinä ovat jättiläiskokoiset rahtilaivat ja risteilyalukset, joita Itämeren reiteillä on ruuhkaksi asti.

– Veneessäni on AIS-lähetin (Automatic Identification System), joka hälyttää, kun laiva tulee lähistölle. Varsinkin pimeällä ja sumussa se on elintärkeä törmäysten välttämiseksi. Täytyy vain toivoa, että myös laivoissa seurataan näitä huvivenetunnistimia.


– Laivat ovat valtavia ja ne liikkuvat todella nopeasti. Niiden tekemät aallot ovat korkeita ja erityisen hankalia, kun ne risteävät meren aaltojen kanssa. Mutta ne tilanteet täytyy vain hallita.

– Minulla on tietysti aina paukkuliivit ja nukun pelastuspuvussa ja muutoinkin tarvittaessa, Saario vakuuttaa.

Saarion työkaverit ovat luvanneet viestiä hänelle Itämeren tuulista ja säistä. Navigointiin hän käyttää karttaplotteria ja AIS:ia, jotka saavat virtaa aurinkopaneeleista.


Saario pyrkii nukkumaan yhdet 4–5 tunnin ”pitkät unet” vuorokaudessa ja pikku pätkiä sopivilla hetkillä. Nukkuminen vaatii sopivan kevyen myötätuulen, jolloin hän laskee ajoankkurin pitämään venettä suunnassa.

Yksinsoutajalla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta nukkua yön pimeimpään aikaan eli keskiyön ja aamuneljän välillä. Myöskään ruuhkaisimmilla etapeilla ei silmiä kannata ummistaa.

– Öölannin ja Gotlannin lähistöllä en voi nukkua lainkaan. Niiden jälkeen on pakko huilata hetki, koska Gotlannin ja Viron rannikon väli on vieläkin pahempi. Silloin olen varautunut painamaan kolme tai neljä vuorokautta ilman unta.

Valvominen ei kuulemma ole palomiehelle uutta. Sitä hän treenannut koko aikuisikänsä.


Raju fyysistä rääkkiä ei ole mahdollista toteuttaa ilman riittävää ravintoa. Sen takaamiseksi Saario turvautuu kuivamuonapusseihin, joita hän ottaa mukaan yli sata kappaletta.

– Ne ovat perusjuttuja, kuten pasta bolognesea ja itämaista kanaa. Lisään niihin vain kiehuvan veden.

– Syön silloin, kun tuuliolot sallivat. Kaloreita pitäisi saada vuorokaudessa 6 000.

– Juomavettä en voi pakata mukaan, joten suodatan sitä merivedestä käsin pumpattavalla laitteella. Se on ihan hyvää, mutta pumppaaminen kestää pari tuntia päivässä.


Menu on niukka, mutta yhdestä nautinnosta yksinsoutaja ei tingi: kahvista.

– Se on mun herkkuhetkeni. Kun saan ne pari kuppia kahvia päivässä, Saario huokaisee.

Käymälähommat on hoideltava veneessä. Muovisorsa on pienempään hätään ja isompaa varten veneessä on luukku. Mitään jätettä ei lasketa Itämereen, vaan kaikki kulkee mukana kotisatamaan asti.

– Itämerta kunnioittaen mennään. Niin kuin pitäisi tehdä kaikkien muidenkin, Saario sanoo.

Helsingin ja Tallinnan välin Saario souti kevyellä, Sulkavan souduista tutulla 45-kiloisella veneellä. Nyt hänellä on allaan järeämpi peli, jonka runko on sama kuin Sulkavan soutujen kuuden hengen kirkkovene-henkisessä kilpurissa.


– Vene kulkee hyvällä ilmalla yllättävän kevyesti, mutta on kiikkerä ja reagoi tuuleen ja aaltoihin – eihän sitä ole mereen suunniteltu.

– Mutta nopeus on nyt valttia, sillä töihin täytyy ehtiä ennen kuin kesäloma päättyy 12. heinäkuuta, Saario toteaa silkan tosiseikan.

7,5-metrisen veneen on valmistanut sulkavalainen Pauli Parkkisen veistämö. Veneen pohja- ja sivumateriaali on 9-millistä mahonkivaneria, katteissa se on 6-millistä. Se painaa 230 kiloa, mutta kaikkine varusteineen ja matkatavaroineen noin 400 kiloa.

Katso alla olevalta videolta Saarion varuste-esittely.


Veneen keulassa on katettu ruuma ja perässä ”hytti”, jossa 188-senttinen Saario mahtuu nukkumaan pitkällään.

– Minä tein toivelistaa ja Parkkinen toteutti niitä.

– On tärkeää päästä makuuasentoon kunnon patjalle, jotta voi nukkua hyvin ne muutamat tunnit. Ja pakaroiden on pakko saada lepotaukoja. Jo yhden päivän soutu Tallinnaan, koko ajan istuallaan, oli pakaroille liian kova kokemus.


Saario ei huoli peräänsä saattajavenettä. Hänellä on mukanaan inReach Mini -satelliittiviestintälaite, joka kertoo hänen sijaintinsa ja mahdollistaa kaksisuuntaiset tekstiviestit.

– Turvavene ei ole mun juttu. Teen tämän yksin. Tarvittaessa otan kyllä yhteyttä satelliitin kautta ja kännykässäkin on kenttää ainakin silloin tällöin.

Jari Saarion vaimo sekä 10- ja 13-vuotiaat tyttäret ovat luvanneet tullaa saattamaan häntä Kööpenhaminan lähtöpaikalle. Yksinsoutaja on aistinut perheessään jo pientä huolestumista hankkeen turvallisuudesta, mutta usko isäpapan kykyihin on kuulemma pysynyt lujana.

Ilta-Sanomat seuraa Jari Saarion soutumaratonia Kööpenhaminasta Helsinkiin säännöllisen epäsäännöllisesti. Jos ja kun yhteydet pelaavat, Saario lähettää matkan varrelta myös kuvia ja kertoo tunnelmistaan Ilta-Sanomien lukijoille.

Saarion aiemmasta soututempauksesta voit lukea alla olevista linkeistä.

Ota kantaa

Pidätkö soutamisesta?

Kyllä 73% En 27%
Ääniä yhteensä 1496

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt