Paljon on ennenkin hallitusneuvotteluissa nähty, kuultu ja sanottu, mutta ei vastaavaa, minkä hallitusta muodostava Antti Rinne (sd) päästi tänään aamupäivällä suustaan Säätytalossa toimittajille.
Rinteellä oli niin sanotusti takki auki: hallituksen muodostajan mukaan rahaa on, eikä mistään tarvitse enää säästää:
Tässä on Rinteen lupaus, joka taltioitiin tv-kuviin, radio- ja uutisjuttuihin – ja joka taatusti kävelee vielä Rinnettä vastaan:
– Talouden reunaehdot ovat, että tämän hallituksen ei tarvitse lähteä leikkaamaan menoista. Tämä hallitus voi käyttää sekä pysyviin menolisäyksiin että investointiluonteisiin menoihin merkittävästi lisää, Rinne sanoi.
Toistettakoon. Eli seuraava hallitus:
a) Ei leikkaa;
b) Käyttää rahaa merkittävästi lisää pysyviin menonlisäyksiin;
c) Käyttää rahaa merkittävästi lisää investointeihin.
– Meidän ei tarvitse leikata menoja. Lähdemme rakentamaan sellaista tulevaisuutta, jossa jokainen suomalainen voi kokea, että eriarvoisuus vähentyy ja saadaan tehtyä investointeja tulevaisuuteen, jolla Suomi pärjää 2030-luvulla ja Suomi kantaa oman vastuunsa ilmastonmuutoksesta, Rinne jatkoi.
Eduskunnassa Rinteen puheita ihmeteltiin.
Koska Rinne lupaa sekä pysyviä että kertaluonteisia menoja, eikä mistään säästetä, lupaus on mahdollista kattaa vain verojen korotuksilla tai merkittävällä lisälainanotolla.
Mikäli Rinne laskee, että lupaukset voidaan kuitata työllisyysasteen nostamisella 75 prosenttiin, kyseessä on hazardipeli, jota suhdanne-ennusteet eivät tue.
Huuli pyöreänä lausuntoa ihmettelivät varsinkin nykyisen Juha Sipilän (kesk) toimitusministeristön kokoomuslaiset ministerit, sillä julkista taloutta on pyritty saamaan tasapainoon neljän vuoden ajan ja matkaa on yhä.
– Mahdoton yhtälö, mitä Rinne esittää – siis ilman veronkorotuksia. Ja jos veroja korotetaan, työllisyys ei nouse, tuomio kuului.
– Miksi Rinne noita lausuntoja antaa? Mikä niiden motiivi on? eduskunnassa ihmeteltiin.
Yhdeksi syyksi epäiltiin sunnuntain EU-vaalejakin.
Keskustan hallitusneuvotteluissa esittämän vaatimuslistan mukaan julkisen talouden tulisi olla tasapainossa vuonna 2023, eikä yritysten verotusta ei saa kiristää.
Varsinkin kokoomuslaiset naureskelivat, miten keskusta istuu Antti Rinteen hallituksessa mahdollisesti kuittaamassa Rinteen pohjattoman lupauksen. Sipilän hallitus on noudattanut liki täydelleen toisenlaista politiikkaa, mitä Rinne näyttää aikovan tehdä.
Keskustan hallitusneuvottelijoiden piiristä tuli tosin jälleen viestiä, että Rinne puhuu omiaan.
Pikemminkin hallitusneuvotteluiden ohjelmatyössä on syntynyt sellaista jälkeä, että punakynälle on töitä todella paljon, viesti kuului. Se taas heikentää neuvotteluilmapiiriä.
– Säätytalolla on kyllä menossa todella oudot neuvottelut. Mitähän siellä oikeasti tapahtuu? pohti kokenut kansanedustaja eduskunnassa.
Eikä ollut yksin.
Säätytalon uutispimento pitää hyvin, mutta julkisuuteen annetut optimistiset lausunnot ovat sellaisia, joita on vaikea ymmärtää.
Eduskunnassa Rinteen hallitusneuvotteluja seurataan kuin arpapeliä ja onnistumisprosentteja arvioidaan eri pöydissä.
Osa laskee, kauanko keskusta jaksaa Säätytalolla seurata Rinteen lupauksia, joita on mahdoton yhdistää keskustan vaatimuslistaan. Tällä hetkellä keskustalla on enemmän sanelijan kuin hyväksyjän paikka, kuuluu yleinen arvio.
Jos keskusta lähtee, Rinne joutuisi seuraavaksi pyytämään apuun kokoomuksen. Kynnys olisi todella suuri, sillä kokoomuksella olisi kepuakin kovemmat vaatimukset. Lisäksi kokoomuksen mukaantulo tarkoittaisi, että vasemmistoliitto olisi ulkona.
Jos kokoomuksenkin kanssa menisi sukset ristiin, Rinne voisi seuraavaksi kokeilla vähemmistöhallitusta.
Sen jälkeen yritysvuoro tulisi muille: Edessä saattaisi lopulta olla perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan porvarihallitus, jolla olisi Rkp:llä ja kristillisdemokraateilla vahvistettuna 123 kansanedustajan pohja.
Sitäkin moni tuntuu jo miettivän, vaikka yleinen uskomus on se, että Rinne saa hallituksen kutsumaltaan pohjalta kasaan.
